Johnny Liebkind

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Johnny Liebkind
Johnny Liebkind television viihdeohjelmassa vuonna 1966.
Johnny Liebkind television viihdeohjelmassa vuonna 1966.
Syntynyt 22. syyskuuta 1945 (ikä 73)
Helsinki
Aktiivisena 19621973
Tyylilajit pop
iskelmä
Laulukieli suomi
Soittimet laulu, rummut, piano, viulu
MusicBrainz

Eljon ”Johnny” Liebkind (s. 22. syyskuuta 1945 Helsinki) on suomenjuutalainen entinen laulaja ja muusikko. Hän oli 1960-luvun Suomen suosituimpia pop-/iskelmälaulajia Dannyn ja Irwin Goodmanin ohella.

Musiikkiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johnny Liebkind aloitti uransa rautalankayhtye The Soundsissa rumpalina. The Soundsin tunnetuin kappale oli Liebkindin mukaelma vanhasta kansansävelmästä ”Emma”. Johnnyn soolodebyytti oli vuonna 1963 julkaistu Saukin sanoittama, alun perin Ruth Brownin esittämä ja myöhemmin Cliff Richardin tunnetuksi tekemä ”Hymyhuulet” (”Lucky Lips”).

Liebkind kiersi keikkaillen maata koko 1960-luvun aina vuoteen 1969 levyttäen useita angloamerikkalaisia käännöshittejä. Sen jälkeen hän vetäytyi julkisuudesta syrjempään ja lähti opiskelemaan kauppatieteitä. Vuonna 1970 julkaistiin unkarilaisen Gábor Nádasin säveltämä ja Fredin suomeksi sanoittama ”Ihana aamu”, joka oli Liebkindin eniten listamenestystä saavuttanut kappale. Hänen viimeinen levytyksensä oli vuonna 1973 ilmestynyt albumi Jonglööri.

Muu ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikkiuransa jälkeen Liebkind on ollut muun muassa Nesteen ja STS-pankin palveluksessa.

Nykyisin Liebkind järjestää liikemiesmatkoja Israeliin.[1]

Talousrikosoikeudenkäynnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liebkind oli syytettynä 1990-luvun alussa tehdyistä talousrikoksista ja hänet etsintäkuulutettiin vuonna 1994. Runsaasti mediaa kiinnostaneessa tapauksessa Israelin kansalaisuuden saanut Liebkind löydettiin seuraavana vuonna Israelista, josta hänet luovutettiin Suomeen.[2][3]

Sen jälkeen alkoi kaksi oikeudenkäyntiä, joista ensimmäisenä päätöksen saadussa, Hämeenlinnan käräjäoikeudessa niin sanotusta AKP-Palvelusta tehdystä yrityskaupasta Liebkindiä vastaan nostetut syytteet hylättiin 1997 kokonaan. Myös Turun hovioikeus hylkäsi syytteet 1998.

Toisen, vuonna 1996 alkaneen oikeudenkäynnin juuret olivat ruotsalaisen sijoitusyhtiö Proventus AB:n vuonna 1989 yrittämässä Oy Wärtsilä Ab:n valtauksessa. Pitkän käsittelyn jälkeen Liebkind tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa syyskuussa 2001 ja tammikuussa 2005 Helsingin hovioikeudessa yrityskaupasta, josta hyödyn saivat yhtiön myyjä, ruotsalainen sijoitusyhtiö Proventus Ab sekä yhtiön ostaja Dick Reincke. Niin sanotulla taseyhtiökaupalla vältettiin maksamasta Suomen valtiolle veroja noin 70 miljoonaa markkaa. Proventus sai summasta 50 ja Dick Reincke kumppaneineen 20 miljoonaa markkaa. Myös Dick Reincke tuomittiin jutussa, mutta Proventuksen edustajat eivät olleet syytteessä.

Maaliskuussa 2007 Ajatus Kirjat julkaisi teoksen Tapaus Johnny Liebkind: Erään oikeusmurhan tarina. Sen kirjoittanut toimittaja Mikko Niskasaari väittää, että Liebkind tuomittiin ilman näyttöä ja että päävastuullisia kaupassa olivat ruotsalaisen sijoitusyhtiö Proventus Ab:n keskeiset johtajat. Teoksen mukaan Helsingin kihlakunnansyyttäjä ei tehnyt kirjallista päätöstä perusteista, joiden vuoksi suurimman hyödyn saaneita ei asetettu syytteeseen.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Johnny (1965, SLP 512)
  • Johnny (1970, HSLP 120)
  • Polttopiste (1970, MAPS 3918)
  • Kotidisco (1972, LSP 10389)
  • Jonglööri (1973, S 65895)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Niskasaari, Mikko: Tapaus Johnny Liebkind: Erään oikeusmurhan tarina. Ajatus Kirjat 2007.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Radio Suomen "Iskelmäradio" 7.4.2013
  2. MTV3 uutiset 7.9.2001
  3. Turun Sanomat 8.9.2001. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]