John William Nylander

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

John (Johan) William Nylander (23. maaliskuuta 1869 Tammisaari19. marraskuuta 1949 Drammen, Norja) oli suomenruotsalainen kirjailija ja sortovuosien aktivisti.[1]

Nylanderin vanhemmat olivat Oulusta kotoisin ollut Tammisaaren reaalikoulun opettaja Bruno Fabian Nylander ja Hilma Augusta Engström. Nylander lähti merille jo 15-vuotiaana 1884 ja hän suoritti perämiehen tutkinnon 1893. Nylander osallistui kreikkalaisten puolella vapaaehtoisena vuonna 1897 käytyyn Kreikan–Turkin sotaan. Hän kuvasi tätä retkeään vuonna 1898 ilmestyneessä kirjassa Bland frivillige i Grekland (Vapaaehtoisten joukossa Kreikassa). Vuonna 1898 hän palveli Nobelin öljy-yhtiön tankkilaivoilla Kaspianmerellä ja vuonna 1899 hän palasi kotikaupunkiinsa Tammisaareen. Hän osallistui Tammisaaren kaupungin edustajana vuoden 1899 Suureen lähetystöön, tästä Nylander kertoi 1899 ilmestyneessä kirjassaan Suuri lähetystö.[2][1][3][4]

Nylander kävi maanviljelyskoulun 1899–1900 ja toimi sitten maanviljelijänä Suomessa vuodesta 1900, Laikan kartanossa vuodesta 1902–1904,[5] sekä Dyvikin tilan tilanhoitajana Tukholman lähellä 1904–1906.[1][4]

Nylander osallistui 1900-luvun alussa passiiviseen ja myöhemmin aktiiviseen vastarintaan. Hän suunnitteli yhdessä Pehr Ivar Aschanin ja Albert Collanin kanssa pommiattentaattia kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovia vastaan ja Collan valmisteli attentaattia varten pommeja talvella 1902–1903 Oulunkylässä Helsingin lähellä. Attentaattia ei kuitenkaan ehditty toteuttaa ennenkuin Eugen Schauman ampui Bobrikovin kesäkuussa 1904. Vuonna 1904 Nylander liittyi Suomen aktiiviseen vastustuspuolueeseen. Santarmit pidättivät hänet helmikuussa 1904 Lempäälässä mutta hän pääsi kuulustelujen jälkeen vapaaksi ja muutti sitten Ruotsin kautta Norjaan. Nylander kuljetti kesällä ja syksyllä 1904 kiellettyä kirjallisuutta Pohjanlahden yli Sundsvallista Närpiöön Suomeen pienellä purjeveneellä taiteilija Carl Bengtsin ollessa Suomen puolella vastaanottajana. Kesällä 1905 hän osallistui SS John Graftonin aseiden salakuljetukseen. Nylander oli laivan päällikkönä kun se ajoi karille Pietarsaaren edustalla ja jouduttiin sitten räjäyttämään aselasteineen.[1][2][4]

Nylander oleskeli sitten ulkomailla, meni naimisiin norjalaisen Ester Heberin kanssa 1905, kirjoitti kirjoja ja hoiti santarmien vankeuden aikana heikentynyttä terveyttään. Hän asui Oslon lähellä sijaitsevassa Bygdøyissa. Nylander asui vuosina 1907–1908 Italiassa ja hän oli tällöin vuoden 1908 Messinan maanjäristyksen silminnäkijänä. [6] Nylander oli mukana 1912 Jäämerelle tehdyllä pyyntiretkellä. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän palasi aktivistien toimintaan ja teki tiedusteluretkiä Venäjälle aina Arkangeliin saakka. Sodan jälkeen hän asui taas Norjassa ja oli vielä 1925–1926 mukana norjalaisessa yrityksessä perustaa siirtola Galápagossaarille.[1][2][4]

Nylander kirjoitti muistelmia, seikkailukertomuksia ja merinovelleja. Hänen teoksiaan käännettiin myös norjan ja saksan kielille.[1][2]

Nylanderin veli oli rautatievirkamies, aktivisti ja runoilija Bruno Nylander.[7]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bland frivillige i Grekland : minnen och intryck från grekisk-turkiska kampanjen 1897. W. Hagelstam, Helsingfors 1898
  • Den stora deputationen : minnen och ögonblicksbilder. Ekenäs 1899 (suomeksi nimellä Suuri lähetystö : muistoja ja tuokiokuvia, Söderström 1899)
  • Sjöfolk : minnen och berättelser. Ekenäs 1901, 2. uppl. Beijers Bokförlagsaktiebolag, Stockholm 1912, 3. uppl. Schildt, Helsingfors 1918 (suomeksi nimellä Merenkyntäjiä : muistelmia ja kertomuksia, WSOY 1913)
  • Sjöfolk : minnen och berättelser, andra samlingen. Söderström, Helsingfors 1906, 2. uppl. Schildt, Helsingfors 1918
  • Pojkarna på Metsola : skildring ur lantlivet. Söderström, Helsingfors 1908 (suomeksi nimellä Metsolan pojat : maalaiselämää, Söderström 1908, WSOY 1923)
  • Hemma och utomlands : skisser och bref. Edlundska Bokhandeln, Helsingfors 1909
  • Sjöfolk : minnen och berättelser, tredje samlingen. Söderström, Helsingfors 1912, 2. uppl. Schildt, Helsingfors 1918
  • Signalen P. H. och andra berättelser. Schildt, Helsingfors 1918
  • Kapten Aik och andra berättelser. Schildt, Helsingfors 1920
  • Skonerten Lizzie Gray och andra berättelser. Schildt, Helsingfors 1920
  • Sjöfolk : minnen och berättelser, samlingen 4. Söderström, Helsingfors 1921
  • En spökhistoria. Söderström, Helsingfors 1922
  • Hemlängtan. Söderström, Helsingfors 1922

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Henrik Cederlöf: John William Nylander - aktivist och författare. en minnesteckning. Svenska Folkskolans Vänner, Helsingfors 1997 ISBN 9789519087443

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f 70 vuotta, Uusi Suomi, 23.03.1939, nro 80, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. a b c d John William Nylander 70-vuotias, Karjala, 23.03.1939, nro 80, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. Päiviö Tommila: Suuri adressi, s. 312. WSOY, 1999.
  4. a b c d Eino I. Parmanen : Sortovuosilta. Kuka oli kapteeni John William Nylander?, Keski-Suomen suojeluskuntalainen, 01.12.1938, nro 12, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  5. Lempäälän-Vesilahden Sanomat 6.11.2014
  6. John William Nylander, Nordisk familjebok, Uggleupplagan (1914). 20. Norrsken - Paprocki, Projekt Runeberg
  7. Eino I. Parmanen : Axel Bruno Nylander. Sortovuosien aikainen aktivisti, Rajan turva : Sortavalan suojeluskuntapiirin äänenkannattaja, 01.11.1938, nro 11-12, s. 54, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]