John Stears
| John Stears | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. elokuuta 1934 Uxbridge |
| Kuollut | 28. kesäkuuta 1999 (64 vuotta) Los Angeles |
John Stears (25. elokuuta 1934 Uxbridge – 28. kesäkuuta 1999 Los Angeles) oli brittiläinen erikoistehostesuunnittelija. Hän suunnitteli erikoistehosteita muun muassa moneen James Bond -elokuvaan ja Tähtien sotaan. Stearsille myönnettiin kaksi Oscar-palkintoa.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
John Stears syntyi 25. elokuuta 1934 Britannian Uxbridgessä. Hän opiskeli Harrow College of Art and Southall Technical Collegessa. Stears työskenteli luonnostelijana ilmailuministeriössä ja pienoismallivalmistajana arkkitehtitoimistossa ja hänen työnsä kiinnitti erikoistehosteasiantuntija Bill Warringtonin huomion. Warrington palkkasi Stearsin rakentamaan lentokoneen pienoismallin elokuvaan Lentäjäsankari (1956). 1950-luvun lopulla Stears työskenteli Rank Organisationille ja suunnitteli veneiden ja lentokoneiden pienoismalleja elokuviin Yksi pääsi pakoon (1957) ja Titanicin kohtalonyö (1958).[1]
Stears suunnitteli aseiden pienoismalleja elokuvaan Navaronen tykit (1961), jonka jälkeen hän teki erikoistehosteita kahteen Disneyn elokuvaan: Kapteeni Grantia etsimässä (1961) ja Mirrin kolme elämää (1962). Tämän jälkeen Stears siirtyi Bond-elokuvien pariin ja suunnitteli tohtori Non piilopaikan räjähdyksen elokuvaan Salainen agentti 007 ja tohtori No (1962). Seuraavaan Bond-elokuvaan, Salainen agentti 007 Istanbulissa, Stears yleni erikoistehosteosaston johtajaksi. Stears suunnitteli elokuvaan erään elokuvahistorian ensimmäisistä kauko-ohjattavista helikoptereista sekä puukkokengän.[2] Elokuvaan 007 ja Kultasormi Stears loi Bondin Aston Martin DB5:n, jossa on muun muassa kääntyvä rekisterikilpi ja heittoistuin.[1] Autoa on pidetty jopa maailman kuuluisimpana autona. Stears suunnitteli elokuvaan myös muun muassa tappavan laserin ja Oddjobin lentävän teräsreunaisen hatun.[2] Hän suunnitteli lentävät autot elokuviin Chitty Chitty Bang Bang (1968) ja 007 ja kultainen ase (1974).[1] Kultainen ase jäi hänen viimeiseksi Bond-elokuvakseen. Stears oli perustanut oman yrityksensä vuonna 1970.[2] George Lucas piti Bond-elokuvista ja kiinnitti Stearsin Tähtien sodan tuotantoon.[2] Stears suunnitteli elokuvaan Kuolemantähden, R2-D2:n sekä C-3PO:n, valosapelit ja Luke Skywalkerin maakiiturin.[1]
Stears toteutti lentävän maton Bagdadin varkaaseen (1978). 1980-luvulla hän teki erikoistehosteet muun muassa elokuviin Kuningattaren kirous, Operaatio Outland, Ihmeitä, Bounty – kapina laivalla ja Hyytävä häämatka.[3] Hän myös suunnitteli erikoistehosteet erikoistehostesuunnittelijaa käsittelevään elokuvaan F/X (1986).[1] Stears pyrki tuottamaan elokuvan vuonna 1988, mutta ei saanut sitä varten tarpeeksi rahoitusta. Vuonna 1993 hän vetäytyi eläkkeelle.[2] Stearsin viimeiseksi elokuvaksi jäi Zorron naamio, jossa hän koordinoi erikoistehosteiden toteutusta.[3] Hän vetäytyi elokuvan tuotannosta taiteellisten erimielisyyksien vuoksi.[2]
Stears kuoli 28. kesäkuuta 1999 UCLA Medical Centerissä Los Angelesissa.[1] Hänelle pidettiin muistotilaisuudet Pacific Palisadesissa ja Lontoossa.[3]
Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erikoistehosteiden historiaa tutkinut California Institute of the Artsin professori Norman Kleinin mukaan Stearsilla oli suuri merkitys siirtymävaiheessa, jossa elokuvat siirtyivät teollisesta tekniikasta tietotekniikkaan.[1]
Kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stearsille myönnettiin kaksi parhaiden erikoistehosteiden Oscar-palkintoa: Pallosalamasta (1965) ja jaettu palkinto Tähtien sodasta (1977).[3]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stears avioitui vuonna 1960 ja hänellä oli kaksi lasta.[2] Hänellä oli kodit Pacific Palisadesissa Kaliforniassa ja Beaconsfieldissä Englannissa. Beaconsfieldissä Stears ja hänen puolisonsa kasvattivat karjaa ja jalostivat koiria.[3]
Bond-elokuvista Stearsin suosikki oli Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa (1969), osittain, koska hän ihaili sen pääosaesittäjä George Lazenbya, joka halusi tehdä stunttinsa itse. Lazenbysta ja Stearsista tuli elinikäiset ystävät ja Lazenby oli Stearsin Kalifornian-asunnon naapuri.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Honan, William H.: John Stears, 64, Dies; Film-Effects Wizard NYTimes.com. 4.7.1999 (päivitetty 7.7.1999). The New York Times Company. Viitattu 1.1.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Vallance, Tom: Obituary: John Stears 19.7.1999. Lontoo: The Independent. Viitattu 1.1.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Oliver, Myrna: John Stears; Special Effects Genius Behind 007 and R2-D2 5.7.1999. Los Angeles Times. Viitattu 1.1.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Stears Wikimedia Commonsissa
- John Stears Internet Movie Database. Seattle: Amazon.com. (englanniksi)
- John Stears AllMovie. San Francisco: All Media Network. (englanniksi)