John Rimmer (säveltäjä)
John Rimmer (s. 5. helmikuuta 1939 Auckland) on uusiseelantilainen säveltäjä. Hän opiskeli Uuden-Seelannin yliopistossa, josta hän sai taiteiden kandidaatin arvon vuonna 1961. Sitten hän sai sävellysopetusta Ronald Tremainilta Aucklandin yliopistossa, josta hän sai taiteiden maisterin arvon vuonna 1963. Lisäksi Rimmer suoritti Aucklandin yliopistossa täydentäviä musiikkitieteen opintoja.[1]
Rimmer sai musiikin tohtorin arvon vuonna 1972 Toronton yliopistosta, jossa hän opiskeli elektronista musiikkia Gustav Ciamagan johdolla sekä analyysiä ja sävellystä opettajanaan John Weinzweig. Rimmer on saanut useita palkintoja, joihin lukeutuvat kaksi Otagon yliopiston Philip Neill Memorial Prizea (1971, teoksesta Composition 2, ja 2003, teoksesta Bowed Insights), ensipalkinto Amerikan kansainvälisessä käyrätorvikilpailussa (1983, teoksesta De Æstibus Rerum) sekä Prix de la Confédération Internationale de la Musique Électroacoustique de Bourges (1986, teoksesta Fleeting Images).[1]
Rimmerillä oli Auckland Philharmonian säveltäjäresidenssi vuosina 2002–3. Hän opetti Aucklandin yliopistossa ja perusti vuonna 1976 sen elektronisen musiikin studion. Lisäksi hän perusti sen nykymusiikkiyhtye Karlheinz Companyn vuonna 1978. Hän sai samasta yliopistosta henkilökohtaisen musiikin professorin tuolin vuonna 1995.[1]
Rimmer on säveltänyt lukuisia näyttämö-, orkesteri-, kamarimusiikki-, kuoro- ja pianoteoksia sekä elektroakustista musiikkia. Näyttämöteosten joukossa on kolminäytöksinen kamariooppera Galileo (1998), jonka libretto on Witi Ihimaeran käsialaa. Uuden-Seelannin lisäksi Rimmerin musiikkia on esitetty Aasiassa, Australiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
