Johannes VII Palaiologos
Johannes VII Palaiologos (1370–1408) hallitsi Bysantin keisarina lyhyen ajan vuonna 1390 ja myöhemmin Manuel II:n hallitsijakumppanina vuosina 1399–1402. Hänen isänsä oli Andronikos IV Palaiologos.
Vuonna 1390 Johannes kaappasi vallan Johannes V:ltä, mutta hänet syrjäytettiin vain kuuden kuukauden päästä. Johannes V nousi jälleen valtaistuimelle osmanien ja Venetsian avustuksella.
Kun Johannes V kuoli vuonna 1391 solmi hänen poikansa Manuel II Palaiologos rauhan Johannes VII:n kanssa jotta valtakunta säästyisi sisällissodalta. Johannes tunnustaisi Manuelin keisariksi, mutta Manuelin kuollessa Johanneksen pojasta Andronikos V:stä tulisi keisari.
Kun turkkilaiset julistivat sodan vuonna 1399, lähti Manuel II anomaan apua Länsi-Euroopan mailta. Hän jätti Johanneksen valtakunnan hallitsijaksi. Suureksi yllätykseksi turkkilaiset lyötiin perusteellisesti vuonna 1402 Timur Lenkin ansiosta. Turkkilaiset solmivat heti rauhan Bysantin kanssa ja antoivat takaisin kaikki Euroopan puolella olevat maat, mukaan lukien Thessalonikan kaupungin. Kun Manuel palasi Konstantinopoliin, palautti Johannes hallinnon hänelle. Johannes hallitsi tämän jälkeen Thessalonikan kuvernöörinä aina kuolemaansa asti vuonna 1408.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Georg Ostrogorsky: History of the Byzantine State. Rutgers University Press, 1969. ISBN 0-8135-1198-4.
- John Julius Norwich: Byzantium: The Decline and Fall. Viking, 1991. ISBN 0-679-41650-1.
| Edeltäjä: Johannes V Palaiologos |
Bysantin keisari 1390 |
Seuraaja: Johannes V Palaiologos |
| Edeltäjä: Manuel II Palaiologos |
Bysantin keisari 1399—1402 hallitsijakumppani: Manuel II Palaiologos (1391—1425) |
Seuraaja: Manuel II Palaiologos |
| ||||||||||
