Johan Wegelius vanhempi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johan Wegelius vanhempi (noin 16603. toukokuuta 1725 Tyrvää) oli suomalainen kirkkoherra joka oli ensimmäisiä pietismin kannattajia Suomessa.[1]

Wegeliuksen vanhemmat olivat Seinäjoen kylän Uppalan talollinen Ilmajoella Tomas Jakobsson ja Karin Josefsdotter. Hän kävi Oulun pedagogiota ja pääsi ylioppilaaksi Uppsalassa 1680. [1]

Wegelius oli Oulun triviaalikoulun ylempänä kollegana vuodesta 1685 ja Pudasjärven kirkkoherrana vuodesta 1689. Hänet erotettiin kirkkoherran virasta pietismin kannattajana 1691 mutta hän pääsi palaamaan papinvirkaan seuraavana vuonna 1692. Wegelius oli tämän jälkeen Paimion kappalaisena vuodesta 1693 ja Tyrvään kirkkoherrana vuodesta 1697. Hän sai rovastin arvon 1706 ja hänestä tuli lääninrovasti 1707. Wegelius oli synodaaliväitöksen respondenttina pappeinkokouksessa Turussa 1696 ja saarnaajana pappeinkokouksessa 1701. Isonvihan aikana hän oli kahdeksan ja puoli vuotta venäläisiä paossa Torniossa.[1]

Johan Wegelius oli naimisissa vuodesta 1684 Kristina Lauraeuksen kanssa. Heidän poikiaan olivat Oulun kirkkoherra Johan Wegelius nuorempi (1693–1764), Tammelan pitäjänapulainen David Wegelius (1696–1731) ja Karkun kirkkoherra Gabriel Wegelius (1701–1746). [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan Wegelius. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U394>. Luettu 30.10.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]