Johan Heimilä
Johan Rudolf Heinström myöh. Heimilä (12. joulukuuta 1887 Helsinki – 28. syyskuuta 1957) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat vahtimestari Johan Viktor Heinström ja Edla Sofia Nyström. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Vilhelmiina Rasan kanssa.[1][2]
Jääkärikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kansakoulun käynyt merimies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 23. syyskuuta 1915, josta hän kumminkin pyrki vapaaehtoisena perusteilla olevaan Jääkäripataljoonan tykistöön ja tulikin valituksi yhtenä niistä 26 miehestä, jotka Jääkäripataljoonan komentaja majuri Bayer valitsi haastattelunsa perusteella. Hänet siirrettiin virallisesti haupitsijaokseen 17. maaliskuuta 1916, minkä päivämäärän voidaan katsoa olevan jääkäritykistön virallinen perustamispäivä[3]. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Ekkau-Kekkaussa sekä Aa-joella. Rintamakomennuksensa jälkeen hänet siirrettiin 18. lokakuuta 1917 pataljoonan täydennysjoukkoon ja laskettiin työlomalle.[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Takaisin Suomeen hän saapui 29. marraskuuta 1918 ja astui Suomen armeijan palvelukseen 1. joulukuuta 1918 vääpeliksi ylennettynä. Hänet sijoitettiin Kenttätykistörykmentti n:o 3:n 3. patteriin, josta hänet siirrettiin 2. patteriin 5. lokakuuta 1919. Raskaan tykistörykmentin 4. patteriin rehumestariksi hänet siirrettiin 1. marraskuu 1920. Armeijasta hän erosi 1. toukokuuta 1921 ja siirtyi vuokra-ajurin toimeen Lappeenrantaan vuosiksi 1922–1924. Takaisin armeijan palvelukseen hän astui 31. maaliskuuta 1924 ja hänet sijoitettiin Savon jääkärirykmentin 1. konekiväärikomppaniaan, missä hän toimi 1. huhtikuuta 1927 saakka, jonka jälkeen hän erosi uudelleen armeijasta ja siirtyi satamatyömieheksi Viipuriin vuosiksi 1927–1932, jonka jälkeen hän astui jälleen 1. marraskuuta 1932 armeijan palvelukseen ja nyt hänet sijoitettiin yövartijaksi muonavarikko 2:een Viipuriin.[1][2]
Talvi- ja jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvisotaan Heimilä osallistui varastomiehenä 2. Armeijakunnan Elintarvikekenttämakasiini 1:ssä. Välirauhan ja jatkosodan aikana hän palveli varastomiehenä Elintarvikekenttävarikko 2:ssa, missä tehtävässä hän palveli sodan loppuun saakka, jolloin jäi eläkkeelle. Hänet on haudattu Raisioon.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
- Toim. L. Harvila, M. Alajoki, M. O. Rintanen ja M. Vanonen, Tykkimies 1960, Suomen kenttätykistön säätiön vuosikirja n:o 3, Kirjapaino Vaasa Oy, Vaasa 1960.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
     |
|