Johan Georg Bergbom

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johan (John) Georg Bergbom (16. tammikuuta 1850 Oulu17. marraskuuta 1917 Herttoniemi) oli suomalainen tilanomistaja ja maanviljelysneuvos, joka omisti Herttoniemen kartanon. Bergbom sai surmansa marraskuun 1917 yleislakon väkivaltaisuuksien yhteydessä.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergbomin vanhemmat olivat lääninkamreeri Karl Gustaf Bergbom (1798–1861) ja Helena Franzén (1819–1880), jonka isä oli kauppaneuvos Zachris Franzén. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingfors normalskolasta 1868 ja opiskeli Helsingin yliopistossa suorittaen filosofian maisterin tutkinnon 1872.[1] Herttoniemen kartano siirtyi perintönä Bergbomin omistukseen vuonna 1880.[2]

Bergbom oli mukana perustamassa Helsingin pitäjän maamiesseuraa Helsinge Lantmannagillea 1882, Suomen Maanviljelijäin Keskusosuuskunta Laboria 1897 ja Pellervo-Seuraa 1899. Hän oli Laborin ensimmäinen toimitusjohtaja sekä Pellervon ensimmäisen johtokunnan jäsen. Vuosisadan vaihteessa Bergbom toimi myös Uudenmaan ja Hämeen läänien maanviljelysseuran puheenjohtajana.[3][4] Maanviljelysneuvoksen arvonimen hän sai 1898.[1] Vuonna 1916 Bergbom myi suurimman osan Herttoniemen kartanon maista perustamalleen kiinteistöyhtiölle Hertonäs Gods Ab:lle pitäen itsellään ainoastaan päärakennuksen puistoineen.[5]

Bergbom sai surmansa marraskuun 1917 yleislakon aikana, kun aseita takavarikoimaan saapunut seitsenhenkinen punakaartin osasto ampui hänet kotonaan Herttoniemessä. Sama kiertelevä punakaartilaisjoukkue surmasi myös Brändö Villastadin palveluksessa olleen poliisikonstaapeli Frans Felix Nummelinin (s. 1885). Hufvudstadsbladetin mukaan kyseessä oli joukko Malmilta kotoisin olleita miehiä, jotka punakaarti oli muutamaa päivää aikaisemmin vapauttanut Helsingin lääninvankilasta.[6]

Bergbom on haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Hänen haudallaan on kuvanveistäjä Bruno Aspelinin tekemä reliefi Herttoniemen kartanosta.[7]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergbomin puoliso oli aateliseen Gripenbergin sukuun kuulunut opettaja Helena Gustava Gripenberg (1851–1932), joka oli myös hänen pikkuserkkunsa. Pariskunta avioitui vuonna 1882 Pietarissa, jossa Gripenberg oli käynyt koulua Smolnan sisäoppilaitoksessa.[1][2]

Bergbomin veli oli valtioneuvos Karl Zachris Bergbom (1845–1903).[8]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hertonäs : anteckningar. Helsingfors: Weilin & Göös, 1910.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Bergbom, Johan Georg. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu. Viitattu 30.9.2020.
  2. a b Henkilöt Herttoniemen kartanon museo. Viitattu 30.9.2020.
  3. Landtbruksrådet J. G. Bergbom †. Dagens Press, 20.11.1917, nro 228, s. 7. Kansalliskirjasto Viitattu 30.9.2020.
  4. Pellervo-Seuran täyttäessä 25 vuotta. Iltalehti, 3.10.1924, nro 229, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 30.9.2020.
  5. Hertonäs Gods Aktiebolag Pörssitieto. Viitattu 30.9.2020.
  6. Från länsfängelset uttagna malmhuliganer begå mord i Hertonäs. Hufvudstadsbladet, 20.11.1917, nro 267, s. 12. Kansalliskirjasto Viitattu 30.9.2020. (ruotsiksi)
  7. Värikkäällä syysvierailulla Helsingissä, osa 1 – Hietaniemessä Patsaanmetsästäjä. 16.10.2017. Blogspot.com. Viitattu 30.9.2020.
  8. Kotivuori, Yrjö: Bergbom, Karl Gustaf. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Viitattu 30.9.2020.