Joensuun Kiekko-Pojat
| Joensuun Kiekko-Pojat | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1960 |
| Kaupunki |
 Joensuu, Suomi |
| Kotiareena | Outokummun jäähalli |
| – kapasiteetti | 700 |
| Sarjataso | Mestis |
| Värit | |
 |
|
| Puheenjohtaja |
Jari Tunttunen |
| Päävalmentaja |
Simo Karjalainen |
| Kapteeni |
Miska Hattunen |
| Omistaja |
Joensuun Kiekko-Pojat Oy:
|
| I-divisioona/Mestis | |
| Mestaruudet | 5 (1989, 1991, 1993, 1997, 2010) |
| Hopeaa | 4 (1983, 1994, 2009, 2012) |
| Pronssia | 2 (1984, 2016) |
| Suomi-sarja | |
| Mestaruudet | 2 (2004, 2015) |
| Pronssia | 1 (2003) |
Joensuun Kiekko-Pojat, lyhemmin JoKP, on alkujaan vuonna 1960 perustettu joensuulainen jääkiekkoseura, jonka edustusjoukkue pelaa Mestiksessä. JoKP:n kotipelit pelataan kaudella 2023-24 Outokummun jäähallissa Joensuun jäähallin remontin vuoksi. Joensuussa kaikkien ikäluokkien jääkiekkojunioreiden sekä naisten jääkiekkotoiminta on Juniori Jokipojat ry:n alaisuudessa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Joensuun Kiekko-Poikien historia
Joensuun ensimmäinen jääkiekon erikoisseura, Kiekko-Karhut, perustettiin marraskuussa 1953.[1] Kun vuonna 1960 Kiekko-Karhujen sekä jääpalloseurana paremmin tunnetun Joensuun Maila-Poikien jääkiekkoilijat yhdistivät voimansa, syntyi uusi seura, Joensuun Kiekko-Pojat eli JoKP. Uutta seuraa kutsuttiin kansan keskuudessa alusta lähtien lempinimellä Jokipojat.[2] 1960-luvun pelikausina Suomensarjan itälohkossa pelannut joukkue pääsi kolme kertaa pelaamaan Mestaruussarjan karsintasarjaan, mutta nousu ylemmälle sarjatasolle jäi vielä toteutumatta.[3]
Keväällä 1971 Kiekko-Pojat onnistui nousemaan Suomen sarjan itälohkosta Mestaruussarjaan. Kausi pääsarjassa oli kuitenkin vaikea, ja seuraavaksi kaudeksi JoKP putosi takaisin Suomen sarjaan.[4] Kaudella 1975–1976 JoKP pääsi ensimmäisen kerran pelaamaan 1. divisioonaan, joka SM-liigan perustamisen jälkeen oli jääkiekkoliiton uusi ylin sarjataso. Yhden ”divarikauden” jälkeen 1970-luvun loppuvuosina JoKP jatkoi pelejään II-divisioonan itälohkossa (entinen Suomen sarja). 1980-luvun alussa JoKP onnistui tavoittelemassaan sarjanousussa ja vakiinnutti paikkansa 1. divisioonan joukkueena. [5]
Vuonna 1982 valmistuneen jäähallin myötä Joensuuhun syntyi jääkiekkobuumi, joka kantoi keväällä 1983 aina liigakarsintoihin saakka Oulun Kärppiä vastaan. Valmentajan Kaj Rosvallin luotsaama Joensuun Kiekko-Pojat jäi silloin niukasti otteluvoiton päähän SM-liigapaikasta. Muutamien 1. divisioonan kausien jälkeen valmentaja Tapani Hämäläisen johdolla JoKP lopulta onnistui nousemaan SM-liigaan voitettuaan karsinnoissa Porin Ässät keväällä 1989. JoKP pelasi SM-liigassa kausilla 1989–1990 ja 1991–1992, mutta pysyvää liigajoukkuetta Joensuuhun ei kyetty luomaan. Liigakiekkoiluun satsatut suuret summat eivät tuoneet menestystä, vaan aiheuttivat Kiekko-Poikien konkurssin.[6] Vararikon jälkeen vuonna 1994 Joensuun Kiekko-Pojat siirsi kaiken jääkiekkotoimintansa sisarseura Kiekko-Karhuille, millä nimellä Joensuussa pelattiin 1. divisioonaa seuraavina vuosina. Vuonna 1998 Kiekko-Karhut vaihtoi nimensä Jokipojiksi.[7]
2000-luvun ensikymmenen alkupuolella Jokipojat pelasi Suomi-sarjassa kolme kautta, kunnes keväällä 2004 joukkue nousi takaisin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Mestikseen.[8] Siellä Jokipojat nousi vähitellen kohti kärkeä. Vuosina 2005–2008 Jokipojat oli mukana pudotuspeleissä, mutta jokaisella kerralla putosi jatkosta jo puolivälierävaiheessa. Keväällä 2009 Jokipojat ylsi Mestiksen finaaleihin, mutta hävisi loppuottelusarjan Vaasan Sportille.[9][10][11] Seuraavalla kaudella 2009–2010 Jarno Pikkaraisen valmentama Jokipojat voitti Mestiksen mestaruuden häviämättä pudotuspeleissä otteluakaan. Ratkaisevassa finaaliottelussa se voitti Jyväskylän D Teamin kotonaan maalein 6–3.[12] Kauden päätteeksi Jokipojat pääsi vielä pelaamaan SM-liigan Tampereen Ilvestä vastaan liigakarsintoja, joissa rutinoitunut liigajoukkue oli kuitenkin parempi otteluvoitoin 4–1.[13][14]
Vuosina 2011–2014 Jokipoikia valmensi Mikko Haapakoski. Haapakosken kolmen valmennuskauden aikana Jokipojat saavutti toisen, neljännen ja kuudennen sijan Mestiksessä.[15][16] Haapakosken aikakauden jälkeen Jokipojat jäi talousongelmiensa vuoksi ilman Mestis-lisenssiä kesällä 2014. Seura sai kuitenkin taustansa melko nopeasti kuntoon ja nousi yhden Suomi-sarjakauden jälkeen takaisin Mestikseen.[17] Uuden tulemisensa jälkeisellä Mestis-kaudella 2015–2016 Jokipojat sijoittui kolmanneksi voitettuaan pronssiottelussa KeuPa HT:n maalein 4–3.[18]
Vuonna 2020 kaksi joensuulaista seuraa, Jokipojat ja Karjalan Kopla, yhdistivät toimintojaan ja samalla uudet omistajat palauttivat seuran nimeksi Joensuun Kiekko-Pojat.[19]
Tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Peliasu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kotiotteluissa Kiekko-Poikien paidan pääväri on punainen ja apuväreinä ovat musta ja valkoinen. Vierasotteluissa paidan pääväri on valkoinen. Peliasun housut ovat mustat, kypärä valkoinen ja sukat samanväriset kuin käytettävä paita.
Graafiset tunnukset ja logot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joensuun Kiekko-Pojat otti ns. "vaakunalogon" käyttöön syksystä 1962 alkaen ja sitä nähtiin pelikaukaloissa kevääseen 1994 saakka. Tunnus otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2020. Tunnus muistuttaa Joensuun kaupungin vaakunaa virtaavan Pielisjoen ja Karjalan värien (punainen, musta) osalta. Tunnuksen alareunassa lukee "Joensuu". Tunnusta kehystää sivuilla olevat jääkiekkomailat ja sen yläosassa on kuvattuna kaulaliina, jossa lukee "Kiekko-Pojat".[20][21][19]
Vuosina 2007–2020 Jokipoikien tunnus oli petoa muistuttava eläin, "Ärjy", jolla on piikkipanta kaulassaan. Jokipoikien mukaan mainostoimisto Fabrikin vuonna 2007 suunnitteleman petotunnuksen mallina ei ollut susi, vaan lopputulos on pikemminkin ärtyisä terrieri, jonka suonissa ajatellaan virtaavan myös suden verta. Jokipoikien valmentajana vuosina 2006-2008 toiminut Jami Kauppi kehitti tunnuksen taustalle tarinan, jonka mukaan Ärjy, terrierin ja suden risteytys, karkasi Kiihtelysvaarasta omistajaltaan ja päätyi Jokipoikien pukukoppiin maskotiksi.[22][23]Junioriseura Juniori-Jokipojat ry käyttää edelleen Ärjy-tunnusta.
Vuosina 1998-2007 käytetyssä tunnuksessa on hallitsevana teksti "Jokipojat" sekä sen alapuolella kuvattuna kiekko ja maila toisiaan leikkaavien sinisen ja punaisen puoliympyrän sisällä. Tunnuksesta voi myös erottaa valkoisella pienikokoisen jääkiekkoilijan hahmon.[24]
Vuosina 1994-1998 Kiekko-Karhujen käyttämässä logossa on keskiössä murisevan Karhun hahmo. Tunnuksen yläosassa on kaulaliina, jossa lukee "Kiekko-Karhut".[24]
-
JoKP:n ensimmäinen,1962 julkaistu vaakunatunnus -
JoKP:n pelipaita 1980-luvun alussa -
JoKP:n logo 1980- ja 1990-luvuilla sekä vuodesta 2020 alkaen. -
JoKP:n käyttämä tunnus 1980-luvulla -
JoKP:n käyttämä tunnus 1980-luvulla -
Jokipoikien viiri 1999 -
Jokipoikien logo vuosina 1998–2007. -
Jokipoikien logo vuosina 2007–2020.
Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joensuun Kiekko-Poikien maalilauluna on ollut vuodesta 2020 alkaen Armin van Buurenin "Blah, Blah, Blah."
Voitto-ottelun jälkeen JoKP:n kotiotteluissa soitetaan perinteistä kannatuslaulua ”Jokipo maaleja”. Laulua soitettiin JoKP:n otteluissa ensimmäisen kerran SM-liigakaudella 1989-90. Laulun on säveltänyt ja sovittanut joensuulainen opettaja-muusikko Pertti "Pepe" Nissisen (1949-2016), sanoittanut Nissinen ja Ilkka Korjus ja sen esittää "Pepe-group" (laulu Nissinen, koskettimet Korjus, kitara Risto Riikonen, basso Matti Pesonen, rummut Risto Honkanen).[25][26] Jokipo maaleja oli Jokipoikien maalilauluna vuoteen 2020 saakka. Vuonna 2004 rockmuusikoiden muodostama kokoonpano "The Mehtimäkeläiset" teki Nissisen laulusta uuden, hard rock -tyylisen version, jonka laulaa Ville Härkönen.[27]
Kotihalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Outokummun jäähalli, Outokumpu
- Rakennettu 2002
- Kapasiteetti 700
- Joensuun jäähallin remontin vuoksi JoKP pelaa kaudella 2023–24 kotipelinsä Outokummussa.
- Mehtimäen pesäpallostadionilla pelatut Talviklassikko-ottelut Jokereita ja Kiekko-Espoota vastaan tammikuussa 2024.
Tunnettuja pelaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seurassa pelanneet NHL- ja WHA-pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Jäädytetyt numerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- #1 Tapio Pohtinen (13.2.2010)[28]
- #9 Hannu Kapanen (5.3.2008)[29]
- #15 Lauri Mononen (3.1.1993)[30]
- #25 Markku Kyllönen (14.2.2012)[31]
Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mestis kultaa: 2009-10[32]
- Mestis hopeaa: 2008-09[33], 2011-12[34]
- Mestis pronssi: 2015-16[35]
- I-divisioona voitto: 1988-89, 1990-91, 1992-93, 1996-97 (Kiekko-Karhut)[32]
- Nousu I-divisioonasta SM-liigaan: 1989, 1991[36]
- Suomensarja voitto: 1971[37]
- Nousu Suomensarjasta SM-sarjaan: 1971[38]
- Suomi-sarja voitto: 2014-15[39]
- Nousu lisenssimenettelyn kautta Suomi-sarjasta Mestikseen: 2015[40]
- Karsintasarjan voitto ja nousu II-divisioonasta I-divisioonaan: 1980[41], 1995[42]
- Karsintasarjan toinen sija ja nousu Suomi-sarjasta Mestikseen: 2004[43]
- II-divisioona voitto: 1977[37]
I-divisioonassa/Mestiksessä palkitut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kausi | Valinta | Voittaja |
|---|---|---|
| 1982–1983 | Ensimmäinen tähdistökentällinen |  Jon Fontas[44]
|
| Ensimmäinen tähdistökentällinen | Juha Jääskeläinen[44]
| |
| Toinen tähdistökentällinen | Hannu Kapanen[44]
| |
| Ensimmäinen tähdistökentällinen | Timo Peltonen[44]
| |
| Ensimmäinen tähdistökentällinen | Pekka Räsänen[44]
| |
| 1986–1987 | Toinen tähdistökentällinen | Juha Jääskeläinen[45]
|
| 1987–1988 | Toinen tähdistökentällinen |  Vladimír Kýhos[46]
|
| 1988–1989 | Ensimmäinen tähdistökentällinen | Tero Arkiomaa[47]
|
| Vuoden valmentaja | Tapani Hämäläinen [47]
| |
| Ensimmäinen tähdistökentällinen | Juha Jääskeläinen[47]
| |
| Tehopelaaja Toinen tähdistökentällinen |
Vladimír Kýhos[47]
| |
| Toinen tähdistökentällinen | Mika Tuovinen[47]
| |
| 1990–1991 | Ensimmäinen tähdistökentällinen | Juha Jääskeläinen[48]
|
| Paras maalintekijä Ensimmäinen tähdistökentällinen |
Markku Kyllönen [48] [49]
| |
| Toinen tähdistökentällinen | Harri Niukkanen[48]
| |
| Toinen tähdistökentällinen | Ossi Piitulainen[48]
| |
| Ensimmäinen tähdistökentällinen | Antonín Stavjaňa[48]
| |
| Ensimmäinen tähdistökentällinen
Pistepörssin voittaja |
Rostislav Vlach[48][50]
| |
| 1992–1993 | Ensimmäinen tähdistökentällinen |  Ľubomír Kolník[49][51]
|
| Vuoden valmentaja | Samu Kuitunen[49]
| |
| Ensimmäinen tähdistökentällinen | Markku Kyllönen[51]
| |
| Toinen tähdistökentällinen | Petri Matikainen[51]
| |
| 1993–1994 | Toinen tähdistökentällinen | Jonas Hemming[52]
|
| Ensimmäinen tähdistökentällinen | Jari Hirsimäki[52]
| |
| Ensimmäinen tähdistökentällinen | Ilpo Kauhanen[52]
| |
| Toinen tähdistökentällinen | Kari Laitinen[52]
| |
| Tehopelaaja Ensimmäinen tähdistökentällinen |
Petri Matikainen[52] [53]
| |
| 1995–1996 | Fair Play -joukkue | Joensuun Kiekko-Karhut[54] |
| 1996–1997 | Ensimmäinen tähdistökentällinen | Vesa Lehtonen[55]
|
| Ensimmäinen tähdistökentällinen | Pasi Nissinen[55]
| |
| Toinen tähdistökentällinen | Jaakko Piirainen[55]
| |
| 2005–2006 | Herrasmiespelaaja | Jani Keränen[56]
|
| 2008–2009 | Toinen tähdistökentällinen | Juuso Akkanen[57]
|
| Ensimmäinen tähdistökentällinen | Jarkko Immonen[57]
| |
| Paras maalivahti Toinen tähdistökentällinen |
Antti Ore[57]
| |
| Vuoden valmentaja Fair Play -valmentaja |
Jarno Pikkarainen[57]
| |
| 2009–2010 | Ensimmäinen tähdistökentällinen | Jarkko Immonen[58]
|
| Herrasmiespelaaja Ensimmäinen tähdistökentällinen |
Antti Kerälä[58]
| |
| Toinen tähdistökentällinen | Tero Konttinen[58]
| |
| Pudotuspelien arvokkain pelaaja Ensimmäinen tähdistökentällinen |
Mikko Rämö[58]
| |
| 2010–2011 | Opiskelijapalkinto | Jarkko Immonen[59]
|
| Ensimmäinen tähdistökentällinen |  Roberts Jekimovs[59]
| |
| 2011–2012 | Ensimmäinen tähdistökentällinen | Rony Ahonen[60]
|
| Toinen tähdistökentällinen | Matti Näätänen[60]
| |
| Kultainen kiekko Ensimmäinen tähdistökentällinen |
Juuso Rajala[60]
| |
| Toinen tähdistökentällinen | Olavi Vauhkonen[60]
| |
| 2012–2013 | Toinen tähdistökentällinen | Matti Näätänen[61]
|
| Toinen tähdistökentällinen | Juuso Rajala[61]
| |
| 2013–2014 | Kultainen kiekko Paras hyökkääjä (Mika Helkearo -palkinto) Ensimmäinen tähdistökentällinen |
Mikael Ruohomaa[62]
|
| 2015–2016 | Vuoden valmentaja (Raimo Määttänen -palkinto) | Ari Aaltonen[63]
|
| Toinen tähdistökentällinen | Juuso Akkanen[63]
| |
| Toinen tähdistökentällinen | Samuel Jukuri[63]
| |
| Toinen tähdistökentällinen | Samu Pitkänen[63]
| |
| Ensimmäinen tähdistökentällinen | Janne Väyrynen[63]
| |
| Fair Play -joukkue | Jokipojat[63] | |
| 2016–2017 | Vuoden tulokas (Petri Varis -palkinto) | Lauri Huhdanpää[64]
|
| 2019–2020 | Vuoden valmentaja (Raimo Määttänen -palkinto) | Joni Petrell[65]
|
| Toinen tähdistökentällinen | Lassi Raitanen[66]
| |
| Herrasmiespelaaja (Waltteri Immonen -palkinto) | Matias Varttinen[67]
| |
| 2020–2021 | Toinen tähdistökentällinen | Esa Lehikoinen[68]
|
| Ensimmäinen tähdistökentällinen | Samuel Salonen[68]
| |
| 2021–2022 | Tehopelaaja (Jari Hirsimäki -palkinto) | Santeri Koponen[69]
|
| Kultainen kiekko Ensimmäinen tähdistökentällinen |
Nicolas Werbik[69][70]
| |
| 2022–2023 | Fair Play -valmentaja (Jukka Ahvenjärvi -palkinto) | Simo Karjalainen[71]
|
Päävalmentajat ja puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päävalmentajat vuodesta 1965[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| 1965-1968 | Veikko Siren[72][73][74]
|
| 1968-1969 | Matti Knuutila[75]
|
| 1969-1971 | Risto Hirvonen[76][77]
|
| 1971-1972 | Tapio Kauppinen[78]
|
| 1972-1975 | Seppo Saros[79] [80][81]
|
| 1975-1978 | Pekka Paavola[82][83][84]
|
| 1978-1981 | Juha Eskelinen[85][86][87]
|
| 1981-1984 | Kai Rosvall[88]
|
| 1984-1986 | Kari Väisänen 4.11.1984 alkaen[89][90]
|
| 1986-1989 | Tapani Hämäläinen[91]
|
| 1989-1990 | Tapio Flinck 7.9.1989 alken[92]
|
| 1990-1992 | Jan Eysselt[93]
|
| 1992-1994 | Samu Kuitunen[94]
|
| 1994-1996 | Tapani Hämäläinen[95]
|
| 1996-1997 | Kai Rosvall [96]
|
| 1997-1998 | Timo Turunen 12.12.1997 alkaen[97]
|
| 1998-1999 | Tapani Hämäläinen 13.2.1998 alkaen[98]
|
| 1999-2000 | Seppo Repo[99]
|
| 2000 | Ari Aaltonen[100]
|
| 2000–2001 | Jouni Varis 7.12.2000 alkaen[101]
|
| 2001–2002 | Markku Kyllönen[102]
|
| 2002–2004 | Jouni Varis[103]
|
| 2004–2006 | Kari Rauhanen 3.12.2004 alkaen[104][105]
|
| 2006–2008 | Jarmo Kauppi[106][107]
|
| 2008–2010 | Jarno Pikkarainen[108][109]
|
| 2010 | Jukka Varmanen[110]
|
| 2010–2011 | Esa Tikkanen 27.12.2010 alkaen[111]
|
| 2011–2014 | Mikko Haapakoski[112][113][114]
|
| 2014–2015 | Niko Eronen[115]
|
| 2015–2017 | Ari Aaltonen[116][117]
|
| 2017–2019 | Jouni Varis 20.2.2017 alkaen[118][117][119]
|
| 2019–2021 | Joni Petrell[120]
|
| 2021 | Benjamin Laurinkari 4.2.2021 alkaen[121]
|
| 2021–2022 | Kari Martikainen[122][123]
|
| 2022– | Simo Karjalainen 20.10.2022 alkaen
|
Seuran puheenjohtajat vuodesta 1960[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Valittu | Henkilö | Ammatti valintahetkellä |
|---|---|---|
| 1960 | Ari Laine
|
ekonomi, |
| 1961 | Aarne Halonen
|
makkaramestari, |
| 1973 | Jaakko Mononen
|
Kauppateknikko, jaostopäällikkö, |
| 1978 | Kyösti Vänskä
|
insinööri, tuotantopäällikkö
Wärtsilan lukkotehdas[130] |
| 1980 | Heimo Kortesniemi
|
pankinjohtaja, |
| 1982 | Heikki Tynkkynen
|
varatoimitusjohtaja,
Joensuun Osuuspankki[133] |
| 1983 | Kari Koivunoro
|
lääketieteen lisensiaatti, lääkäri[134] |
| 1986 | Keijo Tervo
|
insinööri, toimitusjohtaja, |
| 1994 | Kari Marttinen
|
yrittäjä, tili- ja markkinointitoimisto[137] |
| 1998 | Vesa Pelkonen
|
toimitusjohtaja, Oy Futra Ltd[138] |
| 1999 | Arvo Nuutinen
|
yrittäjä, |
| 2000 | Erkki Voutilainen
|
rakennusalan yrittäjä[141] |
| 2001 | Jussi Jormakka
|
suunnittelualan yrittäjä[142] |
| 2011 | Pentti Matikainen
|
jääkiekkojohtaja[143] |
| 2014 | Joonas Kolkka
|
toimitusjohtaja, |
| 2014 | Tuija Jormanainen
|
hoivakotiyrittäjä[146] |
| 2015 | Jarkko Immonen
|
erityisopettaja[147][148] |
| 2020 | Juha Kupiainen
|
Citymarket-kauppias[19] |
| 2021 | Paavo Linna
|
toimitusjohtaja, Premetec Oy[149] |
| 2022 | Jari Tunttunen
|
vientijohtaja, Honkarakenne Oy[150] |
Nykyinen joukkue, valmennus ja henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisen joukkueen pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisen joukkueen ajantasaiset tiedot löytyvät Kiekko-Poikien verkkosivuilta[151] sekä Elite Hockey Prospects -tilastopalvelun JoKP:tä koskevalta alasivulta[152].
| Joensuun Kiekko-Pojat kaudella 2023–2024 n · k · | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kokoonpano | Valmentajat | |||||
|
Maalivahdit
Puolustajat
|
Hyökkääjät
|
Päävalmentaja Apulaisvalmentajat
Lähde: Elite Prospects eliteprospects.com. | ||||
Seuran valmentajat ja henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
(Seuran verkkosivujen mukaan, tilanne 3.1.2024)
| Päävalmentaja | Simo Karjalainen
|
| Valmentaja | Mikko Rämö
|
| Seuran puheenjohtaja | Jari Tunttunen
|
| Manageri | Jaakko Lipponen
|
| Myyntipäällikkö | J-P Rajasalo
|
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa – Joensuulaista jääkiekkoilua 1953–2003. Joensuun Kiekko ry, 2004.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kiekko-Karhut antoi alkutahdit. Karjalainen, 15.9.1993.
- ↑ Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 24-26. Joensuun Kiekko ry, 2004.
- ↑ ks. esim. Timo Mustonen: Joensuun Kiekko-Pojat R.Y. 20 vuotta jääkiekkoulua 1960-1980, s. 40-50. Timo Mustonen, 1980.
- ↑ JoKP teki historiaa SM-sarjanousullaan. Karjalainen, 15.9.1993.
- ↑ Martti Komulainen: SVUL:N Pohjois-Karjalan piiri : 80 vuotta pohjoiskarjalaisen urheilun hyväksi, s. 302. SVUL:n Pohjois-Karjalan piiri, 1985.
- ↑ Kalevi Honkanen: Viimeinen kaarre ja loppusuora : SVUL:n Pohjois-Karjalan piiri 1980-1999, s. 85-87. SVUL:n Pohjois-Karjalan piirin historiikkitoimikunta, 2004.
- ↑ Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 161, 165, 175. Joensuun Kiekko ry, 2004.
- ↑ ks. esim. Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 181-192. Joensuun Kiekko ry, 2004.
- ↑ Reijo Suikki: Jääkiekkokirja 2006-2007 : Suomen Jääkiekkoliiton ja SM-Liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont kustannus, 2006.
- ↑ Jukka Torvinen: Jääkiekkokirja 2007-2008 : Suomen jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont, 2007.
- ↑ Jukka Torvinen: Jääkiekkokirja 2008-2009 : Suomen jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont, 2008.
- ↑ Eero Mutanen: Jokipojat ei jättänyt jossiteltavaa 24.3.2010. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
- ↑ Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2010-2011. Egmont, 2010.
- ↑ Mika Alamettälä: Raikas tuulahdus vai pannukakku? 9.4.2010.. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
- ↑ Petteri Ikonen: Uskottavuuden palautus – Jokipojat 2011–2012 11.9.2011. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
- ↑ "Takana erittäin raskas kausi". Mehtimäkeläinen.net, 18.3.2014.
- ↑ Sara Salmi: Jokipojat palaa Mestikseen.Ensi kauden lisenssit Mestikseen ja Suomi-sarjaan on myönnetty. Yle Urheilu. 5.5.2015. YLE. Viitattu 19.10.2019.
- ↑ Pronssi jäi Mehtimäelle – Jokipojat tarinan mestareista etevämpi Jatkoaika.com. 13.4.2016. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
- ↑ a b c Jarmo Sieviläinen: Jokipojat uudistuu totaalisesti. Mestis-seura muuttuu Joensuun Kiekko-Pojiksi ja saa uudet vetäjät ja omistajat Juha Kupiaisen ja Jaakko Lipposen johdolla. Karjalainen, 5.5.2020, s. A14.
- ↑ Lintula, s. 8, 161.
- ↑ Kiekko-Pojat herätti "koko kaupungin" juniorit Suomen sarjaa odotellessaan. Entinen kantajoukkue tarkassa valmennuksessa. Karjalainen, 2.11.1962.
- ↑ Uusi räyhäkämpi seurailme tulossa. 31.5.2007. Jokipojat / Ajankohtaista, www.jokipojat.com
- ↑ Ärjyn tarina (arkistoitu 24.4.2019)
- ↑ a b Lintula, s. 8
- ↑ JoKP:lla hyvä kannustusiskelmä. Karjalainen, 18.2.1990.
- ↑ Hannu Jarva: Ilovaarirockin alkuunpanija. Opettaja-muusikko Pertti "Pepe" Nissisellä oli sormet pelissä monissa joensuulaisissa 1960-luvun popbändeissä. Karjalainen, 17.8.2016.
- ↑ Jokipon kannustusbiisi päivittyi. Mehtimäkeläinen 22.2.2004, www.mehtimakelainen.net
- ↑ Petri Haapala: Pohtisen paita kattoon. Jokipojat jäädyttää maalivahtilegendan pelinumeron lätkäkarnevaalissa. Karjalainen, 29.1.2010.
- ↑ Matti Sinkkonen: "Hannes" otettu juhlan keskellä. Jääkiekko: Hannu Kapasen "ysipaita" nousi Lauri Monosen 15:n rinnalle Mehtimäellä. Karjalainen, 6.3.2008.
- ↑ Heikki Arppi: Kiekko-Pojat sarjajohtoon. Junkkarit Mehtimäellä vastaantulija. Karjalainen, 4.1.1993.
- ↑ Hannu Jarva: Intohimo kiekkoon säilyy. Merkkipäivä: Markku Kyllönen on vieläkin valmis pelimies, tosin veteraaneissa. Karjalainen, 14.2.2012.
- ↑ a b Juha Aaltonen (toim.): Jääkiekkokirja 2019-2020, s. 197. Annamedia Oy, 2019.
- ↑ Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2009-2010, s. 58. Egmont Kustannus Oy Ab, 2009.
- ↑ Jukka-Pekka Vuorinen: Jääkiekkokirja 2012-2013, s. 132. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2012.
- ↑ Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2016-2017, s. 179. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2016.
- ↑ Juha Aaltonen (toim.): Jääkiekkokirja 2019-2020, s. 200. Annamedia Oy, 2019.
- ↑ a b Ari Mennander (toim.): Jääkiekkokirja 1993-1994, s. 197. Semic Sport Oy/Jääkiekkolehti, 1993.
- ↑ Kiekko-Pojat SM-sarjaan. Helsingin Sanomat, 8.3.1971.
- ↑ Kimmo Rannisto (toim.): Jääkiekkokirja 2015-2016, s. 178. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2015.
- ↑ Sara Salmi: Jokipojat palaa Mestikseen. Ensi kauden lisenssit Mestikseen ja Suomi-sarjaan on myönnetty Yle Urheilu. 5.5.2015. YLE. Viitattu 25.12.2019.
- ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1980-1981, s. 33. Jääkiekon SM-liiga ry, 1980.
- ↑ Ari Mennander (toim.): Jääkiekkokirja 1995-1996, s. 72. Semic Sport Oy/Jääkiekkolehti, 1995.
- ↑ Reijo Sukki (toim.): Jääkiekkokirja 2004-2005, s. 63. Egmont Kustannus Oy Ab, 2004.
- ↑ a b c d e JoKP ylivoimainen all stars valinnassa. Karjalainen, 11.2.1983, s. 15.
- ↑ Aarne Honkavaara, Ari Mennander, Jukka-Pekka Vuorinen (toim.): Jääkiekkokirja 1987-88, s. 51. Uusi Suomi Oy / Kiekkolehti, 1987.
- ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1988-89, s. 58. Us-Mediat Oy/Kiekkolehti, 1988.
- ↑ a b c d e Hämäläinen vuoden valmentaja, Jääskeläinen paras maalivahti. Karjalainen, 30.3.1989. Sanomalehti Karjalainen Oy.
- ↑ a b c d e f Veikko Lautsi: Joensuu valloitti 1. divisioonan tähdistöt. Helsingin Sanomat, 12.3.1991. Sanoma Media Finland Oy.
- ↑ a b c Mikkola, Miikka: Aiemmat palkitut Jatkoaika.com. 9.4.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.12.2019.
- ↑ Jääkiekkoilu. Viime kauden parhaina palkitut. Karjalainen, 7.4.1991, s. 18. Sanomalehti Karjalainen Oy.
- ↑ a b c Helsingin Sanomat 1.4.1993
- ↑ a b c d e Pekka Virta divarin tähtisuosikki. Helsingin Sanomat, 22.3.1994. Sanoma Media Finland Oy.
- ↑ Jääkiekkolehti 5/94, s. 13
- ↑ Jääkiekkolehti 5/96, s. 68
- ↑ a b c Mikkola, Miikka: 96-97 – Suuri harvennushakkuu Jatkoaika.com. 7.11.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
- ↑ TuTo rohmusi Mestis-palkintoja Jatkoaika.com. 14.4.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
- ↑ a b c d Mestis-pelurit rankkasivat Jarmo Jokilan ykköseksi 25.4.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
- ↑ a b c d Leinonen, Jani: Rämön pudotuspelivire palkittiin. Rämö, Immonen ja Kerälä nousivat Mestiksen ykkösviisikkoon. Karjalainen, 23.4.2010. Sanomalehti Karjalainen Oy.
- ↑ a b Mestiksen parhaat palkittu Jatkoaika.com. 7.4.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
- ↑ a b c d Mestiksen parhaat palkittu Jatkoaika.com. 18.4.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
- ↑ a b Mestis palkitsi parhaitaan Jatkoaika.com. 9.4.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
- ↑ Mestis palkitsi kauden 2013-2014 onnistujat Jatkoaika.com. 29.4.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
- ↑ a b c d e f Mestis palkitsi parhaansa - Palve palkintorohmuna Jatkoaika.com. 29.4.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
- ↑ Mestis-kauden parhaimmisto sai palkintonsa - Tanuksen tykkikausi keräsi arvostusta Jatkoaika.com. 27.4.2017. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
- ↑ Raimo Määttänen -palkinto: Joni Petrell mestis.fi. 30.3.2020. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 30.3.2020.
- ↑ Kouvalainen, Miska: Jaakko Lantta pääsi tuulettelemaan kotisohvallaan palkintovyöryä − Mestis-kauden palkinnot yhden miehen näytöstä Jatkoaika.com. 18.4.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.4.2020.
- ↑ Waltteri Immonen -palkinto: Matias Varttinen mestis.fi. 31.3.2020. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 31.3.2020.
- ↑ a b Joonas Larinmaalle pistepörssin voitto - Mestiksen tähdistökentälliset myös julki mestis.fi. 31.3.2021. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 31.3.2021.
- ↑ a b Henry Karjalainen pistepörssin voittoon - Mestiksen tähdistökentälliset julkaistu Mestis.fi. 28.3.2022.
- ↑ Kultainen Kiekko -palkinto Nicolas Werbikille mestis.fi. 26.4.2022. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 26.4.2022.
- ↑ Mestiksen palkinnot kaudella 2022–23 mestis.fi. Suomen Jääkiekkoliitto ry – Finlands Ishockeyförbund rf. Viitattu 8.11.2023.
- ↑ Kiekko-Pojat pyrkivät ylemmäksi: Kunto yksityisasia, taitoa harjoitellaan yhteistuumin. Karjalainen, 10.10.1965, s. 12.
- ↑ JoKP ja KiKa kokoontuivat. Junioritoiminta käynnistyy. Karjalainen, 1.11.1966, s. 10.
- ↑ JoKP kova nimi tänäkin talvena. Karjalainen, 29.9.1967, s. 10.
- ↑ Matti oli tyytyväinen. Karjalainen, 9.12.1968, s. 7.
- ↑ JoKP-Saipa Mehtimäellä. Karjalainen, 14.12.1969, s. 13.
- ↑ Jääkiekon yhteistoimintaelin Joensuussa nimesi joukkueet. Karjalainen, 29.8.1970, s. 12.
- ↑ Lintula, s. 53
- ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1972-1973, s. 231. Kustannus Oy Williams, 1972.
- ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1973-1974, s. 213. Kustannus Oy Williams, 1973.
- ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1974-1975, s. 214. Aarne Honkavaara, 1974.
- ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1975-76, s. 223. Aarne Honkavaara, 1975.
- ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1976–1977, s. 216. Aarne Honkavaara, 1976.
- ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1977-78, s. 160. Jääkiekon SM-Liiga ry, 1977.
- ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1978-1979, s. 208. Jääkiekon SM-Liiga Ry, 1978.
- ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1979-80, s. 176. Jääkiekon SM-liiga ry, 1979.
- ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1980-1981, s. 176. Jääkiekon SM-Liiga ry, 1980.
- ↑ Lintula, 94-95
- ↑ Kai Rosvall sai potkut. Helsingin Sanomat, 5.11.1984.
- ↑ Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1985-86, s. 207. Jääkiekon SM-liiga ry, 1985.
- ↑ Lintula, 166
- ↑ Tapio Flinck lupaa hiellä sarjapaikan. JoKP teki odotetun valinnan. Karjalainen, 8.9.1989.
- ↑ Lintula, 124, 133
- ↑ Lintula 145, 154
- ↑ Lintula, 161, 165
- ↑ Lintula, 95-96
- ↑ Kari Haavisto: Rosvall sai kenkää Karhuista. Timo Turunen valmentajaksi, Gerald Tallaire saa myös lähtöpassit. Karjalainen, 13.12.1997.
- ↑ Jaana Kainulainen: Hämäläinen Karhujen pelastajaksi. Valmentajavaihdos tuli täydellisenää yllätyksenä pelaajille. Karjalainen, 14.2.1998.
- ↑ Lintula, 177
- ↑ Lintula, 178
- ↑ Heikki Arppi: Jouni Varis Jokipoikien uudeksi päävalmentajaksi. Karjalainen, 8.12.2000, s. 20.
- ↑ Lintula, 181
- ↑ Lintula, 184, 188
- ↑ Jokipojat vaihtaa valmentajaa 3.12.2004. Jatkoaika.com. Viitattu 23.10.2019.
- ↑ Reijo Suikki (toim.): Jääkiekkokirja 2005-2006, s. 35. Egmont Kustannus Oy Ab, 2005.
- ↑ Reijo Suikki (toim.): Jääkiekkokirja 2006-2007, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2006.
- ↑ Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2007-2008, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2007.
- ↑ Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2008-2009, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2008.
- ↑ Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2009-2010, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2009.
- ↑ Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2010-2011, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2010.
- ↑ NHL-legenda Esa Tikkanen Jokipoikien valmentajaksi YLE Pohjois-Karjala. 27.12.2010. YLE. Viitattu 23.10.2019.
- ↑ Jukka-Pekka Vuorinen (toim.): Jääkiekkokirja 2011-2012, s. 34. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2011.
- ↑ Jukka-Pekka Vuorinen: Jääkiekkokirja 2012-2013, s. 124. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2012.
- ↑ Jukka-Pekka Vuorinen (toim.): Jääkiekkokirja 2013-2014, s. 131. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2013.
- ↑ Petteri Ikonen: Niko Erosesta Jokipoikien päävalmentaja. Karjalainen, 30.7.2014, s. 16.
- ↑ Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2016-2017, s. 172. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2016.
- ↑ a b Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2017-2018, s. 171. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017.
- ↑ Esa Huuhko: Jokipojat vaihtaa päävalmentajaa. Jouni Varis korvaa Ari Aaltosen joensuulaisten ykköskäskijänä YLE Urheilu. 20.2.2017. YLE. Viitattu 23.10.2019.
- ↑ Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2018-2019, s. 205. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2018.
- ↑ Juha Aaltonen (toim.): Jääkiekkokirja 2019-2020, s. 188. Annamedia Oy, 2019.
- ↑ Mikko Holopainen: Benjamin Laurinkari, 28, vaihtaa Joensuun Kiekko-Poikien päävalmentajaksi - Simo Karjalainen hyppää Jokipoikien junioreista apuvalmentajaksi Mestikseen karjalainen.fi. 4.2.2021. Sanomalehti Karjalainen Oy. Viitattu 4.2.2021.
- ↑ Kari Martikaisesta Kiekko-Poikien ensi kauden päävalmentaja! joensuunkiekkopojat.fi. Viitattu 19.11.2022.
- ↑ Kiekko-Pojat on vapauttanut päävalmentaja Kari Martikaisen tehtävästään mestis.fi. 20.10.2022. Viitattu 19.11.2022.
- ↑ Käsi- ja pienteollisuuslainojen hakuaika on lyhentynyt. Karjalainen, 3.1.1961.
- ↑ Kiekko-Pojat uusin jääkiekkoseura Joensuussa. Karjalainen, 18.9.1960.
- ↑ Lintula, s. 25
- ↑ Yksityinen lihanjalostusliike seuraa valppaasti yleistä ajan kehitystä. Karjalainen, 27.2.1959.
- ↑ JoKP, Peto ja KiKa saivat saman johtokunnan johtoon. Karjalainen, 30.10.1973.
- ↑ Karjalainen 11.3.1972, s. 15
- ↑ Joensuun jääkiekkoilun seurayhtymälle uusi johto. Karjalainen, 30.6.1978.
- ↑ JoKP koolla: Sarjan lisäksi muuttuivat puheenjohtaja ja budjetti. Karjalainen, 28.5.1980.
- ↑ Organisaatio muuttuu Osuuspankissa. Karjalainen, 8.1.1980.
- ↑ Heikki Tynkkynen JoKP:n johtoon. Karjalainen, 7.9.1982.
- ↑ Kari Koivunoro Kiekko-Poikien puheenjohtajaksi. Karjalainen, 29.6.1983.
- ↑ Keijo tervo S.A. Tervo Oy:n toimitusjohtajaksi. Karjalainen, 11.4.1985, s. 14.
- ↑ Keijo Tervo JoKP:n uusi puheenjohtaja. Karjalainen, 26.6.1986.
- ↑ K-Karhut anoo JoKP:n I divisioonapaikkaa. Uudella seuralla suuria haaveita. Karjalainen, 31.5.1994.
- ↑ Vesa Pelkonen Karhukoplan päälliköksi tuntemattomuudesta. Karjalainen, 25.7.1998.
- ↑ Kari Haavisto: Vesa Pelkonen jätti Jokipoikien nuijan. Karjalainen, 20.3.1999.
- ↑ Kari Haavisto: Nuutinen johtaa Jokipoikia. Karjalainen, 2.9.1999.
- ↑ Heikki Arppi: Erkki Voutilainen saneeraa velkaisia Kiekko-Karhuja. Karjalainen, 3.11.2000.
- ↑ Juho Lintula: Joensuun Kiekko ry aloittaa tyhjältä pöydältä. Karjalainen, 17.7.2001.
- ↑ Arttu Käyhkö: Liekki palaa edelleen. Pentti Matikainen on hyvää vauhtia jaloilleen nousevan Jokipoikien uusi puheenjohtaja. Karjalainen, 28.7.2011.
- ↑ Jokipojat sai paikan Suomi-sarjasta ensi kaudeksi. Karjalainen, 20.6.2014.
- ↑ Jarmo Sieviläinen: Jokipojat jäi ulos Mestiksestä. Karjalainen, 23.5.2014.
- ↑ Heikki Arppi, Jarmo Sieviläinen: Jormanainen Jokipoikien puheenjohtajaksi. Karjalainen, 16.9.2014.
- ↑ Renne Ohtonen: Omien poikien valttikortit. Karjalainen, 16.9.2015.
- ↑ Jani Leinonen: Jarkko Immonen kypsytteli vaikea päätöksen. Karjalainen, 1.8.2014.
- ↑ Petri Haapala: Paavo Linna valittiin JoKP:n hallituksen puheenjohtajaksi. Karjalainen, 23.10.2021, s. A16.
- ↑ Jari Tunttunen aloitti Kiekko-Poikien puheenjohtajana. Karjalainen, 28.7.2022.
- ↑ Joukkue Jokipojat. Arkistoitu 27.4.2019. Viitattu 12.11.2019.
- ↑ Jokipojat 2019-2020 roster Elite Prospects. Viitattu 12.11.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Joensuun Kiekko-Poikien kotisivut
- Juniori Jokipoikien kotisivut
- Joensuulainen jääkiekon faniyhdistys Susirajan Punamustat ry
- Jatkoajan JoKP-keskusteluosasto
- Elite Hockey Prospectsin tilastosivu Joensuun Kiekko-Pojista
| ||||||||||||||