Jokipojat

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Joensuun Jokipojat)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jokipojat
Jokipojat logo.svg
Perustettu 1953
Entiset nimet Joensuun Kiekko-Karhut
1953–1960, 1994–1998
Joensuun Kiekko-Pojat (JoKP)
1960–1994
Kaupunki Suomi Joensuu, Suomi
Kotiareena PKS Areena
– kapasiteetti 4 800
Sarjataso Mestis
Värit               
Jokipojat Uniform.png
Puheenjohtaja Suomi Jarkko Immonen
Päävalmentaja Suomi Joni Petrell
Kapteeni Suomi Esa Lehikoinen
Omistaja Suomi Henry Rösch
Suomi Jarkko Immonen[1]
Yhteistyöseurat HIFK (SM-liiga)[2]
Mestis
Mestaruudet 1 (2010)
Hopeaa 2 (2009, 2012)
Pronssia 1 (2016)
Suomi-sarja
Mestaruudet 2 (2004, 2015)
Pronssia 1 (2003)

Jokipojat (Mehtimäki Oy) on alkujaan vuonna 1953 perustettu joensuulainen jääkiekkoseura, jonka edustusjoukkue pelaa Mestiksessä. Jokipojat on ilmoittanut tavoitteekseen pelaamisen Liigassa.[3] Liigaan on mahdollista päästä ns. lisenssimenettelyn kautta, jossa Liiga harkitsee ja käsittelee Liigan ulkopuolisen seuran hakemusta.[4][5] Jokipoikien kotipelit pelataan Joensuun Mehtimäellä PKS Areenalla (Mehtimäen jäähalli). Jokipojilla on myös juniorijoukkueet kaikissa ikäluokissa. Junioreiden sekä naisten jääkiekkotoiminta on eriytetty Juniori Jokipojat ry:n alle.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Jokipoikien historia

Joensuun ensimmäinen jääkiekon erikoisseura, Kiekko-Karhut, perustettiin marraskuussa 1953.[6] Kun vuonna 1960 Kiekko-Karhujen sekä jääpalloseurana paremmin tunnetun Joensuun Maila-Poikien jääkiekkoilijat yhdistyivät, syntyi uusi seura, Joensuun Kiekko-Pojat eli JoKP. Uutta seuraa kutsuttiin kansan keskuudessa alusta lähtien lempinimellä Jokipojat.[7] 1960-luvun pelikausina Suomen sarjan itälohkossa pelannut joukkue pääsi kolme kertaa pelaamaan Mestaruussarjan karsintasarjaan, mutta nousu ylemmälle sarjatasolle jäi vielä toteutumatta.[8]

1970-luvun alussa jääkiekkoseurat yhdistivät voimiaan Joensuussa. Vahvistunut JoKP nousi Suomen sarjan itälohkosta Mestaruussarjaan keväällä 1971. Kausi pääsarjassa oli kuitenkin vaikea, ja seuraavaksi kaudeksi JoKP putosi takaisin Suomen sarjaan.[9] Kaudella 1975–1976 Jokipojat pääsi ensimmäisen kerran pelaamaan 1. divisioonaan, joka SM-liigan perustamisen jälkeen oli jääkiekkoliiton uusi ylin sarjataso. Yhden ”divarikauden” jälkeen 1970-luvun loppuvuosina JoKP jatkoi pelejään II-divisioonan itälohkossa (entinen Suomen sarja). 1980-luvun alussa JoKP onnistui sarjanousussa ja vakiinnuttamaan paikkansa 1. divisioonan joukkueena. [10]

Vuonna 1982 valmistuneen jäähallin myötä Joensuuhun syntyi jääkiekkobuumi, joka kantoi keväällä 1983 aina liigakarsintoihin saakka Oulun Kärppiä vastaan. Kokeneen valmentajan Kaj Rosvallin luotsaama Jokipojat jäi silloin niukasti otteluvoiton päähän SM-liigapaikasta. Muutamien divarivuosien jälkeen valmentaja Tapani Hämäläisen johdolla JoKP lopulta onnistui nousemaan SM-liigaan voitettuaan karsinnoissa Porin Ässät keväällä 1989. JoKP pelasi SM-liigassa kausilla 1989–1990 ja 1991–1992, mutta pysyvää liigajoukkuetta Joensuuhun ei kyetty luomaan. Liigakiekkoiluun satsatut suuret summat eivät tuoneet menestystä, vaan aiheuttivat Kiekko-Poikien konkurssin.[11] Vararikon jälkeen JoKP siirsi ­kaiken jääkiekkotoimintansa sisarseura Kiekko-Karhuille, millä nimellä se 1990-luvulla pelasi 1. divisioonaa. Vuonna 1998 Kiekko-Karhut vaihtoi nimensä aiemmaksi Jokipojiksi.[12]

2000-luvun alkupuolella Jokipojat pelasi Suomi-sarjassa kolme kautta, kunnes keväällä 2004 joukkue nousi takaisin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Mestikseen.[13] Siellä Jokipojat nousi vähitellen kohti kärkeä. Vuosina 2005–2008 Jokipojat oli mukana pudotuspeleissä, mutta jokaisella kerralla putosi jatkosta jo puolivälierävaiheessa. Keväällä 2009 Jokipojat ylsi Mestiksen finaaleihin, mutta hävisi loppuottelusarjan Vaasan Sportille.[14][15][16] Seuraavalla kaudella 2009–2010 Jarno Pikkaraisen valmentama Jokipojat voitti Mestiksen mestaruuden häviämättä pudotuspeleissä otteluakaan. Ratkaisevassa finaaliottelussa se voitti Jyväskylän D Teamin kotonaan maalein 6–3.[17] Kauden päätteeksi Jokipojat pääsi vielä pelaamaan SM-liigan Tampereen Ilvestä vastaan liigakarsintoja, joissa rutinoitunut liigajoukkue oli kuitenkin parempi otteluvoitoin 4–1.[18][19]

Vuosina 2011–2014 Jokipoikia valmensi Mikko Haapakoski, joka siirtyi Joensuuhun hakemaan nostetta valmentajanuralleen. Haapakosken kolmen valmennuskauden aikana Jokipojat saavutti toisen, neljännen ja kuudennen sijan Mestiksessä.[20][21] Haapakosken aikakauden jälkeen Jokipojat jäi talousongelmiensa vuoksi ilman Mestis-lisenssiä kesällä 2014. Seura sai kuitenkin taustansa melko nopeasti kuntoon ja nousi yhden Suomi-sarjakauden jälkeen takaisin Mestikseen.[22] Uuden tulemisensa jälkeisellä Mestis-kaudella 2015–2016 Jokipojat sijoittui kolmanneksi. Pronssiottelussa Jokipojat voitti KeuPa HT:n maalein 4–3.[23]

Tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peliasu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotiotteluissa Jokipoikien paidan pääväri on punainen ja apuväreinä ovat musta ja valkoinen. Vierasotteluissa paidan pääväri on valkoinen. Niin koti- kuin vierasotteluissa housut ja kypärä ovat mustia. Sukkien pääväri on sama kuin käytettävän paidan, eli kotiotteluissa punainen ja vierasotteluissa valkoinen.

Graafiset tunnukset ja logot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokipoikien nykyinen tunnus on petoa muistuttava eläin, "Ärjy", jolla on piikkipanta kaulassaan. Jokipoikien mukaan mainostoimisto Fabrikin vuonna 2007 suunnitteleman petotunnuksen mallina ei ollut susi, vaan lopputulos on pikemminkin ärtyisä terrieri, jonka suonissa ajatellaan virtaavan myös suden verta. Jokipoikien valmentajana vuosina 2006-2008 toiminut Jami Kauppi kehitti tunnuksen taustalle tarinan, jonka mukaan Ärjy, terrierin ja suden risteytys, karkasi Kiihtelysvaarasta omistajaltaan ja päätyi Jokipoikien pukukoppiin maskotiksi.[24][25]

Vuosina 1998-2007 käytetyssä tunnuksessa on hallitsevana teksti "Jokipojat" sekä sen alapuolella kuvattuna kiekko ja maila toisiaan leikkaavien sinisen ja punaisen puoliympyrän sisällä. Tunnuksesta voi myös erottaa valkoisella pienikokoisen jääkiekkoilijan hahmon.[26]

Vuosina 1994-1998 Kiekko-Karhujen käyttämässä logossa on keskiössä murisevan Karhun hahmo. Tunnuksen yläosassa on kaulaliina, jossa lukee "Kiekko-Karhut."[27]

Joensuun Kiekko-Pojat otti ns. "vaakunalogon" käyttöön syksystä 1962 alkaen ja sitä nähtiin pelikaukaloissa kevääseen 1994 saakka, jonka jälkeen joensuulaista edustuskiekkoilua jatkettiin JoKP:n sisarseuran, Kiekko-Karhujen niemellä. Tunnus muistuttaa Joensuun kaupungin vaakunaa virtaavan Pielisjoen ja Karjalan värien (punainen, musta) osalta. Tunnuksen alareunassa lukee "Joensuu". Tunnusta kehystää sivuilla olevat jääkiekkomailat ja sen yläosassa on kuvattuna kaulaliina, jossa lukee "Kiekko-Pojat." [28][29]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokipoikien peleistä tuttua kannatus- ja maalilaulua ”Jokipo maaleja” soitettiin Jokipoikien otteluissa ensimmäisen kerran SM-liigakaudella 1989-90. Laulun on säveltänyt ja sovittanut joensuulainen opettaja-muusikko Pertti "Pepe" Nissisen (1949-2016), sanoittanut Nissinen ja Ilkka Korjus ja sen esittää "Pepe-group" (laulu Nissinen, koskettimet Korjus, kitara Risto Riikonen, basso Matti Pesonen, rummut Risto Honkanen).[30][31]

Vuonna 2004 rockmuusikoiden muodostama kokoonpano "The Mehtimäkeläiset" teki Nissisen laulusta uuden, hard rock -tyylisen version, jonka laulaa Ville Härkönen.[32]

Kotihalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mehtimäen jäähalli

Mehtimäen jäähalli, PKS Areena, Joensuu

  • Rakennettu 1982, arkkitehti Geórgios Fasoulás[33]
  • Jäähallin ensimmäinen virallinen ottelu JoKP–Sport 7.10.1982 (6–2), Yleisöä 3350.[34]
  • Markkinointinimi 29.11.2017 alkaen PKS Areena yhteistyökumppanin Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n mukaan.[35] Syksyllä 2019 on sovittu jäähallin jatkavan PKS-areenan nimellä ainakin vuoteen 2022 saakka.[36]
  • Kapasiteetti 4 800[37]
  • Samassa jäähallikeskuksessa on vuonna 1982 rakennetun kilpahallin lisäksi myös 2 harjoitusjäähallia (valmistuneet 2002 ja 2019)[38][39]

Tunnettuja pelaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurassa pelanneet NHL- ja WHA-pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäädytetyt numerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

I-divisioonassa/Mestiksessä palkitut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Valinta Voittaja
1986–1987 Toinen tähdistökentällinen Suomi Juha Jääskeläinen[56]
1987–1988 Toinen tähdistökentällinen Tšekki Vladimír Kýhos[57]
1988–1989 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Tero Arkiomaa[58]
1988–1989 Vuoden valmentaja Suomi Tapani Hämäläinen [58]
1988–1989 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Juha Jääskeläinen[58]
1988–1989 Tehopelaaja
Toinen tähdistökentällinen
Tšekki Vladimír Kýhos[58]
1988–1989 Toinen tähdistökentällinen Suomi Mika Tuovinen[58]
1990–1991 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Juha Jääskeläinen[59]
1990–1991 Paras maalintekijä
Ensimmäinen tähdistökentällinen
Suomi Markku Kyllönen [59] [60]
1990–1991 Toinen tähdistökentällinen Suomi Harri Niukkanen[59]
1990–1991 Toinen tähdistökentällinen Suomi Ossi Piitulainen[59]
1990–1991 Ensimmäinen tähdistökentällinen Tšekki Antonín Stavjaňa[59]
1990–1991 Ensimmäinen tähdistökentällinen

Pistepörssin voittaja

Tšekki Rostislav Vlach[59][61]
1992–1993 Ensimmäinen tähdistökentällinen

Pistepörssin voittaja
Paras maalintekijä
Tehopelaaja

Slovakia Ľubomír Kolník[60][62]
1992–1993 Vuoden valmentaja Suomi Samu Kuitunen[60]
1992–1993 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Markku Kyllönen[62]
1992–1993 Toinen tähdistökentällinen Suomi Petri Matikainen[62]
1993–1994 Toinen tähdistökentällinen Suomi Jonas Hemming[63]
1993–1994 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Jari Hirsimäki[63]
1993–1994 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Ilpo Kauhanen[63]
1993–1994 Toinen tähdistökentällinen Suomi Kari Laitinen[63]
1993–1994 Tehopelaaja
Ensimmäinen tähdistökentällinen
Suomi Petri Matikainen[63] [64]
1995–1996 Fair Play -joukkue Joensuun Kiekko-Karhut[65]
1996–1997 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Vesa Lehtonen[66]
1996–1997 Ensimmäinen tähdistökentällinen

Pistepörssin voittaja

Suomi Pasi Nissinen[66]
1996–1997 Toinen tähdistökentällinen Suomi Jaakko Piirainen[66]
2005–2006 Herrasmiespelaaja Suomi Jani Keränen[67]
2008–2009 Toinen tähdistökentällinen Suomi Juuso Akkanen[68]
2008–2009 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Jarkko Immonen[68]
2008–2009 Paras maalivahti
Toinen tähdistökentällinen
Suomi Antti Ore[68]
2008–2009 Vuoden valmentaja
Fair Play -valmentaja
Suomi Jarno Pikkarainen[68]
2009–2010 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Jarkko Immonen[69]
2009–2010 Herrasmiespelaaja
Ensimmäinen tähdistökentällinen
Suomi Antti Kerälä[69]
2009–2010 Toinen tähdistökentällinen Suomi Tero Konttinen[69]
2009–2010 Pudotuspelien arvokkain pelaaja
Ensimmäinen tähdistökentällinen
Suomi Mikko Rämö[69]
2010–2011 Opiskelijapalkinto Suomi Jarkko Immonen[70]
2010–2011 Ensimmäinen tähdistökentällinen Latvia Roberts Jekimovs[70]
2011–2012 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Rony Ahonen[71]
2011–2012 Toinen tähdistökentällinen Suomi Matti Näätänen[71]
2011–2012 Kultainen kiekko
Ensimmäinen tähdistökentällinen
Suomi Juuso Rajala[71]
2011–2012 Toinen tähdistökentällinen Suomi Olavi Vauhkonen[71]
2012–2013 Toinen tähdistökentällinen Suomi Matti Näätänen[72]
2012–2013 Toinen tähdistökentällinen Suomi Juuso Rajala[72]
2013–2014 Kultainen kiekko
Paras hyökkääjä (Mika Helkearo -palkinto)
Ensimmäinen tähdistökentällinen
Suomi Mikael Ruohomaa[73]
2015–2016 Vuoden valmentaja (Raimo Määttänen -palkinto) Suomi Ari Aaltonen[74]
2015–2016 Toinen tähdistökentällinen Suomi Juuso Akkanen[74]
2015–2016 Toinen tähdistökentällinen Suomi Samuel Jukuri[74]
2015–2016 Toinen tähdistökentällinen Suomi Samu Pitkänen[74]
2015–2016 Ensimmäinen tähdistökentällinen Suomi Janne Väyrynen[74]
2015–2016 Fair Play -joukkue Jokipojat[74]
2016–2017 Vuoden tulokas (Petri Varis -palkinto) Suomi Lauri Huhdanpää[75]
2019–2020 Vuoden valmentaja (Raimo Määttänen -palkinto) Suomi Joni Petrell[76]
2019–2020 Herrasmiespelaaja (Waltteri Immonen -palkinto) Suomi Matias Varttinen[77]

Päävalmentajat ja puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päävalmentajat vuodesta 1965[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1965-1968 Suomi Veikko Siren[78][79][80]
1968-1969 Suomi Matti Knuutila[81]
1969-1971 Suomi Risto Hirvonen[82][83]
1971-1972 Suomi Tapio Kauppinen[84]
1972-1975 Suomi Seppo Saros[85] [86][87]
1975-1978 Suomi Pekka Paavola[88][89][90]
1978-1981 Suomi Juha Eskelinen[91][92][93]
1981-1984 Suomi Kai Rosvall[94]
1984-1986 Suomi Kari Väisänen 4.11.1984 alkaen[95][96]
1986-1989 Suomi Tapani Hämäläinen[97]
1989-1990 Suomi Tapio Flinck 7.9.1989 alken[98]
1990-1992 Tšekki Jan Eysselt[99]
1992-1994 Suomi Samu Kuitunen[100]
1994-1996 Suomi Tapani Hämäläinen[101]
1996-1997 Suomi Kai Rosvall [102]
1997-1998 Suomi Timo Turunen 12.12.1997 alkaen[103]
1998-1999 Suomi Tapani Hämäläinen 13.2.1998 alkaen[104]
1999-2000 Suomi Seppo Repo[105]
2000 Suomi Ari Aaltonen[106]
2000–2001 Suomi Jouni Varis 7.12.2000 alkaen[107]
2001–2002 Suomi Markku Kyllönen[108]
2002–2004 Suomi Jouni Varis[109]
2004–2006 Suomi Kari Rauhanen 3.12.2004 alkaen[110][111]
2006–2008 Suomi Jarmo Kauppi[112][113]
2008–2010 Suomi Jarno Pikkarainen[114][115]
2010 Suomi Jukka Varmanen[116]
2010–2011 Suomi Esa Tikkanen 27.12.2010 alkaen[117]
2011–2014 Suomi Mikko Haapakoski[118][119][120]
2014–2015 Suomi Niko Eronen[121]
2015–2017 Suomi Ari Aaltonen[122][123]
2017–2019 Suomi Jouni Varis 20.2.2017 alkaen[124][125][126]
2019– Suomi Joni Petrell[127]

Seuran puheenjohtajat vuodesta 1960[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valittu Henkilö Ammatti valintahetkellä
1960 Suomi Ari Laine ekonomi,

Joensuun pienteollisuuspiiri[128][129]

1961 Suomi Aarne Halonen makkaramestari,

A. Halosen Lihanjalostus[130][131]

1973 Suomi Jaakko Mononen Kauppateknikko, jaostopäällikkö,

Oy M. Kemiläinen autoliike[132][133]

1978 Suomi Kyösti Vänskä insinööri, tuotantopäällikkö

Wärtsilan lukkotehdas[134]

1980 Suomi Heimo Kortesniemi pankinjohtaja,

Joensuun Osuuspankki[135][136]

1982 Suomi Heikki Tynkkynen varatoimitusjohtaja,

Joensuun Osuuspankki[137]

1983 Suomi Kari Koivunoro lääketieteen lisensiaatti, lääkäri[138]
1986 Suomi Keijo Tervo insinööri, toimitusjohtaja,

S.A. Tervo Oy[139][140]

1994 Suomi Kari Marttinen yrittäjä, tili- ja markkinointitoimisto[141]
1998 Suomi Vesa Pelkonen toimitusjohtaja, Oy Futra Ltd[142]
1999 Suomi Arvo Nuutinen yrittäjä,

Kuljetusliike Arvo Nuutinen [143][144]

2000 Suomi Erkki Voutilainen rakennusalan yrittäjä[145]
2001 Suomi Jussi Jormakka suunnittelualan yrittäjä[146]
2011 Suomi Pentti Matikainen jääkiekkojohtaja[147]
2014 Suomi Joonas Kolkka toimitusjohtaja,

Jokipojat (HokiJoki Oy)[148][149]

2014 Suomi Tuija Jormanainen hoivakotiyrittäjä[150]
2015 Suomi Jarkko Immonen erityisopettaja[151][152]


Nykyinen joukkue, valmennus ja henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen joukkueen pelaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen joukkueen ajantasaiset tiedot löytyvät Jokipoikien verkkosivuilta[153] sekä Elite Hockey Prospects -tilastopalvelun Jokipoikia koskevalta alasivulta[154].

(Tilanne 16. helmikuuta 2020)

# Kans. Pelaaja Paikka Kätisyys Ikä Sopimus Syntymäpaikka
13 Suomi And, TerryTerry And OLH R 22 Laina (HIFK 2021+1) Helsinki
2 Suomi Blomberg, NikiNiki Blomberg P L 23 2020 Kuusankoski
19 Suomi Brygger, JonneJonne Brygger H L 19 2021 Porvoo
35 Suomi Eronen, IiroIiro Eronen MV L 16 Juniori Joensuu
11 Suomi Haapalainen, VilleVille Haapalainen H L 20 2020 Kiiminki
74 Suomi Hämäläinen, NikoNiko Hämäläinen P L 19 2020 (2021) Kouvola
71 Suomi Inkinen, AleksiAleksi Inkinen H R 19 2020 Joensuu
63 Suomi Joki, NicoNico Joki P R 24 2020 Örnsköldsvik, Ruotsi
90 Suomi Juvonen, JuhoJuho Juvonen P L 18 Juniori Joensuu
23 Suomi Kivinen, SakuSaku Kivinen KH L 24 2020 Vantaa
20 Suomi Kokkola, TatuTatu Kokkola KH L 22 2020 Suonenjoki
40 Suomi Kotkaniemi, KasperiKasperi Kotkaniemi MV L 21 2020 Pori
35 Suomi Kukkola, JuliusJulius Kukkola MV L 20 Juniori Vaasa
3 Suomi Kupiainen, WiljamiWiljami Kupiainen P L 23 2020 Örnsköldsvik, Ruotsi
75 Suomi Kuusisto, JaakkoJaakko Kuusisto VLH L 22 2020 Hyvinkää
91 Suomi Larinmaa, JoonasJoonas Larinmaa (A) OLH L 27 2020 Turku
72 Suomi Lehikoinen, EsaEsa Lehikoinen (C) P L 33 2020 Joensuu
53 Suomi Mutanen, SamiSami Mutanen VLH L 35 Ottelukohtainen Joensuu
77 Suomi Raitanen, LassiLassi Raitanen (A) P L 25 2020 Kerava
29 Suomi Ruotsi, JesseJesse Ruotsi KH L 20 Laina (Lukko 2021)* Luumäki
22 Suomi Räisänen, ErnoErno Räisänen VLH L 22 2020 Varkaus
27 Suomi Räsänen, VilleVille Räsänen P L 21 2020 Joensuu
26 Suomi Salmela, SanteriSanteri Salmela P L 19 Laina (KooKoo 2020)* Lappeenranta
47 Suomi Seppälä, OskariOskari Seppälä P L 21 2020 Turku
14 Suomi Siironen, TeemuTeemu Siironen KH L 24 2020 Kalajoki
17 Suomi Silvennoinen, SanttuSanttu Silvennoinen P R 21 2020 Joensuu
41 Suomi Tammela, JussiJussi Tammela KH R 20 2020 Ylivieska
31 Suomi Taponen, RoopeRoope Taponen MV L 19 Laina (HIFK A)* Espoo
16 Suomi Tiala, TaaviTaavi Tiala (A) VLH L 27 2020 Lestijärvi
10 Suomi Varttinen, MatiasMatias Varttinen OLH R 24 2020 Eura
21 Suomi Väänänen, MiroMiro Väänänen KH L 21 2020 Joensuu

* Nimetty nuorten pelaajien listalle. Mahdollisuus siirtyä Mestiksen ja SM-liigaorganisaation välillä kauden loppuun.


Muokkaa kokoonpanoa

Seuran valmentajat, huoltajat ja henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Seuran verkkosivujen mukaan, tilanne 16.2.2020)

Päävalmentaja / urheilutoimi / pelaajakoordinointi Suomi Joni Petrell
Apuvalmentaja / joukkueenjohtaja Suomi Benjamin Laurinkari
Maalivahtivalmentaja Suomi Arto Pyykkö
Huoltaja Suomi Harri Puustinen
Huoltaja Suomi Torsti Lampinen
Seuran puheenjohtaja Suomi Jarkko Immonen
Toimistopäällikkö Suomi Kai Nuutinen
Ravintolat Suomi Suvi Lehikoinen


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa – Joensuulaista jääkiekkoilua 1953–2003. Joensuun Kiekko ry, 2004.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jarmo Sieviläinen: Jokipojat vei lasimiehen sydämen. Karjalainen, 27.2.2020, s. A20–A21.
  2. Jokipojat yhteistyöhön HIFK:n kanssa jokipojat.fi. 14.5.2018. Mehtimäki Oy. Viitattu 27.5.2018.
  3. Renne Ohtonen: Maltillisesti kohti liigaunelmaa. Karjalainen, 12.9.2017.
  4. Heikki Miettinen: Jääkiekkoliitto ja Liiga uuteen sopimukseen, liigakarsinnat haudattiin samalla. Helsingin Sanomat, 25.11.2018.
  5. STT: Keskustelu suljetusta Liigasta leimahti taas liekkiin. Karjalainen, 7.11.2019. Artikkelin verkkoversio.
  6. Kiekko-Karhut antoi alkutahdit. Karjalainen, 15.9.1993.
  7. Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 24-26. Joensuun Kiekko ry, 2004.
  8. ks. esim. Timo Mustonen: Joensuun Kiekko-Pojat R.Y. 20 vuotta jääkiekkoulua 1960-1980, s. 40-50. Timo Mustonen, 1980.
  9. JoKP teki historiaa SM-sarjanousullaan. Karjalainen, 15.9.1993.
  10. Martti Komulainen: SVUL:N Pohjois-Karjalan piiri : 80 vuotta pohjoiskarjalaisen urheilun hyväksi, s. 302. SVUL:n Pohjois-Karjalan piiri, 1985.
  11. Kalevi Honkanen: Viimeinen kaarre ja loppusuora : SVUL:n Pohjois-Karjalan piiri 1980-1999, s. 85-87. SVUL:n Pohjois-Karjalan piirin historiikkitoimikunta, 2004.
  12. Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 161, 165, 175. Joensuun Kiekko ry, 2004.
  13. ks. esim. Juho Lintula: Puoli vuosisataa susirajakiekkoa - Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003, s. 181-192. Joensuun Kiekko ry, 2004.
  14. Reijo Suikki: Jääkiekkokirja 2006-2007 : Suomen Jääkiekkoliiton ja SM-Liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont kustannus, 2006.
  15. Jukka Torvinen: Jääkiekkokirja 2007-2008 : Suomen jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont, 2007.
  16. Jukka Torvinen: Jääkiekkokirja 2008-2009 : Suomen jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausijulkaisu. Egmont, 2008.
  17. Eero Mutanen: Jokipojat ei jättänyt jossiteltavaa 24.3.2010. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
  18. Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2010-2011. Egmont, 2010.
  19. Mika Alamettälä: Raikas tuulahdus vai pannukakku? 9.4.2010.. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
  20. Petteri Ikonen: Uskottavuuden palautus – Jokipojat 2011–2012 11.9.2011. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
  21. "Takana erittäin raskas kausi". Mehtimäkeläinen.net, 18.3.2014.
  22. Sara Salmi: Jokipojat palaa Mestikseen.Ensi kauden lisenssit Mestikseen ja Suomi-sarjaan on myönnetty. Yle Urheilu. 5.5.2015. YLE. Viitattu 19.10.2019.
  23. Pronssi jäi Mehtimäelle – Jokipojat tarinan mestareista etevämpi Jatkoaika.com. 13.4.2016. Jatkoaika.com. Viitattu 19.10.2019.
  24. Uusi räyhäkämpi seurailme tulossa. 31.5.2007. Jokipojat / Ajankohtaista, www.jokipojat.com
  25. https://jokipojat.fi/seura/arjyn-tarina
  26. Lintula, s. 8
  27. Lintula, s. 8
  28. Lintula, s. 8, 161.
  29. Kiekko-Pojat herätti "koko kaupungin" juniorit Suomen sarjaa odotellessaan. Entinen kantajoukkue tarkassa valmennuksessa. Karjalainen, 2.11.1962.
  30. JoKP:lla hyvä kannustusiskelmä. Karjalainen, 18.2.1990.
  31. Hannu Jarva: Ilovaarirockin alkuunpanija. Opettaja-muusikko Pertti "Pepe" Nissisellä oli sormet pelissä monissa joensuulaisissa 1960-luvun popbändeissä. Karjalainen, 17.8.2016.
  32. Jokipon kannustusbiisi päivittyi. Mehtimäkeläinen 22.2.2004, www.mehtimakelainen.net
  33. Joensuu sai valoisan ja yksilöllisen jäähallin. Helsingin Sanomat, 3.10.1982.
  34. Jani Leinonen: Jäähalli aloitti uuden aikakauden. Joensuun jäähalli 30 vuotta. Karjalainen, 6.10.2012.
  35. Joensuun jäähallista tuli PKS Areena PKS:n verkkosivut. 29.11.2017. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy.
  36. PKS Areena -yhteistyö jatkuu Jokipoikien verkkosivusto. 4.10.2019.
  37. Jarmo Sieviläinen: Jäähalliin mahtuu noin 4800 henkeä. Karjalainen, 25.3.2010.
  38. Heikki Arppi: Joensuu sai harjoitusjäähallin. Karjalainen, 25.3.2002.
  39. Renne Ohtonen: Arki on alkanut uusissa tiloissa. Vuorot ovat pyörähtäneet käyntiin Mehtimäen jäähallikompleksin kolmannessa hallissa, joka hohtaa uutuuttaan. Karjalainen, 31.7.2019.
  40. Petri Haapala: Pohtisen paita kattoon. Jokipojat jäädyttää maalivahtilegendan pelinumeron lätkäkarnevaalissa. Karjalainen, 29.1.2010.
  41. Matti Sinkkonen: "Hannes" otettu juhlan keskellä. Jääkiekko: Hannu Kapasen "ysipaita" nousi Lauri Monosen 15:n rinnalle Mehtimäellä. Karjalainen, 6.3.2008.
  42. Heikki Arppi: Kiekko-Pojat sarjajohtoon. Junkkarit Mehtimäellä vastaantulija. Karjalainen, 4.1.1993.
  43. Hannu Jarva: Intohimo kiekkoon säilyy. Merkkipäivä: Markku Kyllönen on vieläkin valmis pelimies, tosin veteraaneissa. Karjalainen, 14.2.2012.
  44. a b Juha Aaltonen (toim.): Jääkiekkokirja 2019-2020, s. 197. Annamedia Oy, 2019.
  45. Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2009-2010, s. 58. Egmont Kustannus Oy Ab, 2009.
  46. Jukka-Pekka Vuorinen: Jääkiekkokirja 2012-2013, s. 132. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2012.
  47. Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2016-2017, s. 179. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2016.
  48. Juha Aaltonen (toim.): Jääkiekkokirja 2019-2020, s. 200. Annamedia Oy, 2019.
  49. a b Ari Mennander (toim.): Jääkiekkokirja 1993-1994, s. 197. Semic Sport Oy/Jääkiekkolehti, 1993.
  50. Kiekko-Pojat SM-sarjaan. Helsingin Sanomat, 8.3.1971.
  51. Kimmo Rannisto (toim.): Jääkiekkokirja 2015-2016, s. 178. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2015.
  52. Sara Salmi: Jokipojat palaa Mestikseen. Ensi kauden lisenssit Mestikseen ja Suomi-sarjaan on myönnetty Yle Urheilu. 5.5.2015. YLE. Viitattu 25.12.2019.
  53. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1980-1981, s. 33. Jääkiekon SM-liiga ry, 1980.
  54. Ari Mennander (toim.): Jääkiekkokirja 1995-1996, s. 72. Semic Sport Oy/Jääkiekkolehti, 1995.
  55. Reijo Sukki (toim.): Jääkiekkokirja 2004-2005, s. 63. Egmont Kustannus Oy Ab, 2004.
  56. Aarne Honkavaara, Ari Mennander, Jukka-Pekka Vuorinen (toim.): Jääkiekkokirja 1987-88, s. 51. Uusi Suomi Oy / Kiekkolehti, 1987.
  57. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1988-89, s. 58. Us-Mediat Oy/Kiekkolehti, 1988.
  58. a b c d e Hämäläinen vuoden valmentaja, Jääskeläinen paras maalivahti. Karjalainen, 30.3.1989. Sanomalehti Karjalainen Oy.
  59. a b c d e f Veikko Lautsi: Joensuu valloitti 1. divisioonan tähdistöt. Helsingin Sanomat, 12.3.1991. Sanoma Media Finland Oy.
  60. a b c Mikkola, Miikka: Aiemmat palkitut Jatkoaika.com. 9.4.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.12.2019.
  61. Jääkiekkoilu. Viime kauden parhaina palkitut. Karjalainen, 7.4.1991, s. 18. Sanomalehti Karjalainen Oy.
  62. a b c Helsingin Sanomat 1.4.1993
  63. a b c d e Pekka Virta divarin tähtisuosikki. Helsingin Sanomat, 22.3.1994. Sanoma Media Finland Oy.
  64. Jääkiekkolehti 5/94, s. 13
  65. Jääkiekkolehti 5/96, s. 68
  66. a b c Mikkola, Miikka: 96-97 – Suuri harvennushakkuu Jatkoaika.com. 7.11.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  67. TuTo rohmusi Mestis-palkintoja Jatkoaika.com. 14.4.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  68. a b c d Mestis-pelurit rankkasivat Jarmo Jokilan ykköseksi 25.4.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  69. a b c d Leinonen, Jani: Rämön pudotuspelivire palkittiin. Rämö, Immonen ja Kerälä nousivat Mestiksen ykkösviisikkoon. Karjalainen, 23.4.2010. Sanomalehti Karjalainen Oy.
  70. a b Mestiksen parhaat palkittu Jatkoaika.com. 7.4.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  71. a b c d Mestiksen parhaat palkittu Jatkoaika.com. 18.4.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  72. a b Mestis palkitsi parhaitaan Jatkoaika.com. 9.4.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  73. Mestis palkitsi kauden 2013-2014 onnistujat Jatkoaika.com. 29.4.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  74. a b c d e f Mestis palkitsi parhaansa - Palve palkintorohmuna Jatkoaika.com. 29.4.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  75. Mestis-kauden parhaimmisto sai palkintonsa - Tanuksen tykkikausi keräsi arvostusta Jatkoaika.com. 27.4.2017. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2019.
  76. Raimo Määttänen -palkinto: Joni Petrell mestis.fi. 30.3.2020. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 30.3.2020.
  77. Waltteri Immonen -palkinto: Matias Varttinen mestis.fi. 31.3.2020. Suomen Jääkiekkoliitto – Finlands Ishockeyförbund ry. Viitattu 31.3.2020.
  78. Kiekko-Pojat pyrkivät ylemmäksi: Kunto yksityisasia, taitoa harjoitellaan yhteistuumin. Karjalainen, 10.10.1965, s. 12.
  79. JoKP ja KiKa kokoontuivat. Junioritoiminta käynnistyy. Karjalainen, 1.11.1966, s. 10.
  80. JoKP kova nimi tänäkin talvena. Karjalainen, 29.9.1967, s. 10.
  81. Matti oli tyytyväinen. Karjalainen, 9.12.1968, s. 7.
  82. JoKP-Saipa Mehtimäellä. Karjalainen, 14.12.1969, s. 13.
  83. Jääkiekon yhteistoimintaelin Joensuussa nimesi joukkueet. Karjalainen, 29.8.1970, s. 12.
  84. Lintula, s. 53
  85. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1972-1973, s. 231. Kustannus Oy Williams, 1972.
  86. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1973-1974, s. 213. Kustannus Oy Williams, 1973.
  87. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1974-1975, s. 214. Aarne Honkavaara, 1974.
  88. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1975-76, s. 223. Aarne Honkavaara, 1975.
  89. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1976–1977, s. 216. Aarne Honkavaara, 1976.
  90. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1977-78, s. 160. Jääkiekon SM-Liiga ry, 1977.
  91. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1978-1979, s. 208. Jääkiekon SM-Liiga Ry, 1978.
  92. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1979-80, s. 176. Jääkiekon SM-liiga ry, 1979.
  93. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1980-1981, s. 176. Jääkiekon SM-Liiga ry, 1980.
  94. Lintula, 94-95
  95. Kai Rosvall sai potkut. Helsingin Sanomat, 5.11.1984.
  96. Aarne Honkavaara (toim.): Jääkiekkokirja 1985-86, s. 207. Jääkiekon SM-liiga ry, 1985.
  97. Lintula, 166
  98. Tapio Flinck lupaa hiellä sarjapaikan. JoKP teki odotetun valinnan. Karjalainen, 8.9.1989.
  99. Lintula, 124, 133
  100. Lintula 145, 154
  101. Lintula, 161, 165
  102. Lintula, 95-96
  103. Kari Haavisto: Rosvall sai kenkää Karhuista. Timo Turunen valmentajaksi, Gerald Tallaire saa myös lähtöpassit. Karjalainen, 13.12.1997.
  104. Jaana Kainulainen: Hämäläinen Karhujen pelastajaksi. Valmentajavaihdos tuli täydellisenää yllätyksenä pelaajille. Karjalainen, 14.2.1998.
  105. Lintula, 177
  106. Lintula, 178
  107. Heikki Arppi: Jouni Varis Jokipoikien uudeksi päävalmentajaksi. Karjalainen, 8.12.2000, s. 20.
  108. Lintula, 181
  109. Lintula, 184, 188
  110. Jokipojat vaihtaa valmentajaa 3.12.2004. Jatkoaika.com. Viitattu 23.10.2019.
  111. Reijo Suikki (toim.): Jääkiekkokirja 2005-2006, s. 35. Egmont Kustannus Oy Ab, 2005.
  112. Reijo Suikki (toim.): Jääkiekkokirja 2006-2007, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2006.
  113. Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2007-2008, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2007.
  114. Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2008-2009, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2008.
  115. Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2009-2010, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2009.
  116. Jukka Torvinen (toim.): Jääkiekkokirja 2010-2011, s. 34. Egmont Kustannus Oy Ab, 2010.
  117. NHL-legenda Esa Tikkanen Jokipoikien valmentajaksi YLE Pohjois-Karjala. 27.12.2010. YLE. Viitattu 23.10.2019.
  118. Jukka-Pekka Vuorinen (toim.): Jääkiekkokirja 2011-2012, s. 34. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2011.
  119. Jukka-Pekka Vuorinen: Jääkiekkokirja 2012-2013, s. 124. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2012.
  120. Jukka-Pekka Vuorinen (toim.): Jääkiekkokirja 2013-2014, s. 131. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2013.
  121. Petteri Ikonen: Niko Erosesta Jokipoikien päävalmentaja. Karjalainen, 30.7.2014, s. 16.
  122. Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2016-2017, s. 172. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2016.
  123. Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2017-2018, s. 171. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017.
  124. Esa Huuhko: Jokipojat vaihtaa päävalmentajaa. Jouni Varis korvaa Ari Aaltosen joensuulaisten ykköskäskijänä YLE Urheilu. 20.2.2017. YLE. Viitattu 23.10.2019.
  125. Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2017-2018, s. 171. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017.
  126. Riku Kallioniemi (toim.): Jääkiekkokirja 2018-2019, s. 205. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2018.
  127. Juha Aaltonen (toim.): Jääkiekkokirja 2019-2020, s. 188. Annamedia Oy, 2019.
  128. Käsi- ja pienteollisuuslainojen hakuaika on lyhentynyt. Karjalainen, 3.1.1961.
  129. Kiekko-Pojat uusin jääkiekkoseura Joensuussa. Karjalainen, 18.9.1960.
  130. Lintula, s. 25
  131. Yksityinen lihanjalostusliike seuraa valppaasti yleistä ajan kehitystä. Karjalainen, 27.2.1959.
  132. JoKP, Peto ja KiKa saivat saman johtokunnan johtoon. Karjalainen, 30.10.1973.
  133. Karjalainen 11.3.1972, s. 15
  134. Joensuun jääkiekkoilun seurayhtymälle uusi johto. Karjalainen, 30.6.1978.
  135. JoKP koolla: Sarjan lisäksi muuttuivat puheenjohtaja ja budjetti. Karjalainen, 28.5.1980.
  136. Organisaatio muuttuu Osuuspankissa. Karjalainen, 8.1.1980.
  137. Heikki Tynkkynen JoKP:n johtoon. Karjalainen, 7.9.1982.
  138. Kari Koivunoro Kiekko-Poikien puheenjohtajaksi. Karjalainen, 29.6.1983.
  139. Keijo tervo S.A. Tervo Oy:n toimitusjohtajaksi. Karjalainen, 11.4.1985, s. 14.
  140. Keijo Tervo JoKP:n uusi puheenjohtaja. Karjalainen, 26.6.1986.
  141. K-Karhut anoo JoKP:n I divisioonapaikkaa. Uudella seuralla suuria haaveita. Karjalainen, 31.5.1994.
  142. Vesa Pelkonen Karhukoplan päälliköksi tuntemattomuudesta. Karjalainen, 25.7.1998.
  143. Kari Haavisto: Vesa Pelkonen jätti Jokipoikien nuijan. Karjalainen, 20.3.1999.
  144. Kari Haavisto: Nuutinen johtaa Jokipoikia. Karjalainen, 2.9.1999.
  145. Heikki Arppi: Erkki Voutilainen saneeraa velkaisia Kiekko-Karhuja. Karjalainen, 3.11.2000.
  146. Juho Lintula: Joensuun Kiekko ry aloittaa tyhjältä pöydältä. Karjalainen, 17.7.2001.
  147. Arttu Käyhkö: Liekki palaa edelleen. Pentti Matikainen on hyvää vauhtia jaloilleen nousevan Jokipoikien uusi puheenjohtaja. Karjalainen, 28.7.2011.
  148. Jokipojat sai paikan Suomi-sarjasta ensi kaudeksi. Karjalainen, 20.6.2014.
  149. Jarmo Sieviläinen: Jokipojat jäi ulos Mestiksestä. Karjalainen, 23.5.2014.
  150. Heikki Arppi, Jarmo Sieviläinen: Jormanainen Jokipoikien puheenjohtajaksi. Karjalainen, 16.9.2014.
  151. Renne Ohtonen: Omien poikien valttikortit. Karjalainen, 16.9.2015.
  152. Jani Leinonen: Jarkko Immonen kypsytteli vaikea päätöksen. Karjalainen, 1.8.2014.
  153. Joukkue Jokipojat. Viitattu 12.11.2019.
  154. Jokipojat 2019-2020 roster Elite Prospects. Viitattu 12.11.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]