Jevgeni Popov
 Jevgeni Popov 2011. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1946 (ikä 77–78) Krasnojarsk, Neuvostoliitto |
| Kansalaisuus | Neuvostoliitto |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | venäjä |
| Tuotannon kieli | venäjä |
| Aiheesta muualla | |
| evgpopov.livejournal.com | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Jevgeni Anatoljevitš Popov (ven. Евгений Анатольевич Попов; s. 1946 Krasnojarsk, Neuvostoliitto) on venäläinen kirjailija. Hän on kirjoittanut näytelmiä,[1] Siperian ihmisiä kuvaavia satiirisia novelleja sekä faktaa ja fiktiota yhdisteleviä romaaneja.[2]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Popov syntyi vuonna 1946 Krasnojarskissa silloisessa Neuvostoliitossa. Hän opiskeli geologiksi Moskovassa ja pyrki opiskelemaan Maksim Gorkin kirjallisuusinstituuttiin ja valtion elokuvakouluun, mutta ei tullut hyväksytyksi kumpaankaan. Seuraavina vuosina Popov työskenteli Siperiassa.[3] Popov palasi Moskovaan vuonna 1975 ja julkaisi 1976 kaksi novellia Novyi Mir -kirjallisuuslehdessä. Hänet hyväksyttiin Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäseneksi, mutta erotettiin vain kahdeksan kuukautta myöhemmin, kun hän oli osallistunut epävirallisen Metropol-antologian julkaisuun.[2]
Popov kuuluu kirjailijaryhmään, jota on joskus kutsuttu venäläisen kirjallisuuden ”kadotetuksi sukupolveksi”. Sukupolvi kamppaili saadakseen tekstejään julkaistuksi Nikita Hruštšovin ja liennytyksen vuosien jälkeen Leonid Brežnevin kauden kiristyneessä ilmapiirissä.[2] Myös Popov joutui julkaisukieltoon kotimaassaan. Hänen tekstejään julkaistiin tauon jälkeen vasta 1980-luvun lopussa. Popov on asunut Moskovassa vuodesta 1975.[1][2]
Popovia pidettiin neuvostoaikana niin sosialistisena surrealistina kuin avantgardistinakin.[1] Hänen varhaiset novellinsa kuvaavat Siperian ihmisten arkipäiväistä elämää neuvostoliittolaisessa todellisuudessa, usein absurdilla ja humoristisella tavalla. Popov käyttää laajaa valikoimaa kirjallisia keinoja. Hän esimerkiksi parodioi virallista sosialistisen realismin tyyliä tai lainaa satujen ja kansantarinoiden tyylikeinoja.[2] Postmoderneissa ja interteḱstuaalisissa romaaneissaan Popov on yhdistänyt omaelämänkerrallisia aineksia, faktaa ja fiktiota.[2][4] Esimerkiksi Popovin suomentaja Jukka Mallinen esiintyy teoksissa nimellä Jukka-setä.[4]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Patriootin sielu (ven. Душа патриота, Duša patriota, 1985). Suomentanut Jukka Mallinen. Helsinki: SN-kirjat, 1989 ISBN 951-615-713-0
- Elämän ihanallisuus (ven. Прекрасность жизни, Prekrasnost' žizni, 1990). Suomentanut Jukka Mallinen, Helsinki: SN-kirjat, 1990 ISBN 951-615-742-4
- Miksei tule rahaa ja muita kertomuksia. Suomentanut Jukka Mallinen. Orient Express, 1991 ISBN 951-615-787-4
- Aaton aattona (ven. Накануне накануне, Nakanune nakanune, 1993). Suomentanut Jukka Mallinen. Helsinki: Taifuuni, 1993 ISBN 951-581-020-5
- Mestari Kaaos (ven. Мастер Хаос, Master Haos, 2002). Suomentanut Eero Balk. Helsinki: Taifuuni, 2003 ISBN 951-581-086-8
Suomennettuja novelleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antologiassa Seitsemän sisarusta: suomalais-venäläinen kirjallisuusantologia (Sem' brat'ev : russko-finskaâ literaturnaâ antologiâ). Toimittaneet Jukka Mallinen ja Jevgeni Popov. Jyväskylä: Atena, 1996. ISBN 951-796-045-X ”Kauheita seksuaalitapauksia, jotka tapahtuvat yksi toisensa perään Feliks K:lle omistetussa kaivoksessa Z:n kaivoskaupungissa”
- Algebra
- Ilmiö
Antologiassa Kalenteri 86: uuden kirjallisuuden vuosikirja. Toimittaneet Harri Haanpää ja Katariina Kaila. Espoo: Weilin + Göös, 1986. ISBN 951-35-3561-4
- Jäkätti
- Ensirakkauden laulu
- Kultainen levy
sekä julkaisuissa:
- Joku oli, tuli ja lähti, Parnasso, vsk. 36 (1986): 6, s.334–339
- Miksi oli Šaško? Parnasso, vsk. 39 (1989): 6, s. 364-366
- Ressu, Kulttuurivihkot, vsk. 17 (1989): 3, s. 42-49
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Popov, Jevgeni”, Otavan kirjallisuustieto, s. 591. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
- ↑ a b c d e f Cornwell, Neil & Christian, Nicole: Reference guide to Russian literature. Lontoo: Fitzroy Dearborn, 1998. ISBN 1-884964-10-9. Google Books (viitattu 11.8.2021). (englanniksi)
- ↑ Profile: Evgeny Popov. Index of Censorship, 1.12.1983, 12. vsk, nro 6, s. 36–38. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Pesonen, Pekka: Venäläiskertojat löysivät uuden sävellajin Helsingin Sanomat. 30.10.1993. Viitattu 11.8.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jevgeni Popov Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
