Jetısun alue
| Jetısun alue Жетісу облысы Жетысуская область |
|
|---|---|
 Džungarian Alataun kansallispuistoa. |
|
 Vaakuna |
|
 Alue Kazakstanin kartalla. |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Taldyqorğan |
| Pinta-ala | 118 600 km² |
| Väkiluku (2024) | 695 600 |
| Alueen sivusto | |
Jetısun alue (kaz. Жетісу облысы, Jetısu oblysy; ven. Жетысуская область, Žetysuskaja oblast) on vuonna 2022 perustettu hallintoalue Kazakstanin itäosassa. Sen hallinnollinen keskus on Taldyqorğan. Alueen pinta-ala on 118 600 neliökilometriä. Vuonna 2024 siellä oli 695 600 asukasta.[1]
Jetısun alue rajoittuu lounaassa Almatyn, luoteessa Qarağandyn ja pohjoisessa Abain alueeseen sekä idässä Kiinaan. Se vastaa pinta-alaltaan vuonna 1997 lakkautettua Taldyqorğanin aluetta[2].
Alueen pohjois- ja keskiosassa on tasankomainen Balqaşin-Alakölin painanne, eteläisimmässä osassa Ilin painanne, lännessä ja luoteessa Saryesık Atyrau ja muita hiekka-aavikoita. Idässä ja kaakossa kohoavat Džungarian Alataun vuoret, joiden jatkeet ulottuvat kauas tasangolle. Alataun itäosassa on niin sanottu Džungarian portti. Hyötykaivannaisiin kuuluvat monimetallimalmit, kivi- ja ruskohiili, öljyliuske, volframi ja molybdeeni.[3]
Seudulla vallitsee mannerilmasto. Talvi on melko viileä ja vähäluminen, kesä kuiva ja kuuma. Keskilämpötila on tammikuussa –5:stä –7:ään ja heinäkuussa 25–27 astetta. Vuotuinen sademäärä on 110–500, vuorilla 700–800 millimetriä.[3]
Jetısu on saanut nimensä ”seitsemästä virrastaan”,[4] joihin kuuluvat Ili, Qaratal, Aqsu ja Lepsı. Järviä ovat Balqaş, Alaköl, Sasyqköl, Qoşqarköl ja Jalañaşköl.[3]
Tasangot ovat etupäässä aavikkoa ja puoliaavikkoa. Jokien ja järvien rannoilla on rantametsiä ja ruovikkoa. Vuoristossa on selkeästi erottuvat korkeusvyöhykkeet. Tasangon eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, rusakko ja saiga-antilooppi. Vuoristossa elävät karhu, mäyrä ja villivuohi.[3]
Almatyn alueesta kesäkuussa 2022 erotettu Jetısun alue jakautuu Alakölin, Aqsun, Eskeldın, Kerbūlaqin, Köksun, Panfilovin, Qaratalin ja Sarqanin piireihin sekä Taldyqorğanin ja Tekelın kaupunkipiirikuntiin[1]. Muita kaupunkeja ovat Jarkent, Sarqan, Üşaral ja Üştöbe[3]. Asukkaista 76,3 prosenttia on kazakkeja, 11,7 prosenttia venäläisiä, 6,5 prosenttia uiguureja ja 1,3 prosenttia korealaisia (vuonna 2025)[5].
Alueella on muun muassa kaivos-, metalli- ja elintarviketeollisuutta. Lisäksi harjoitetaan keinokasteltua maanviljelyä ja karjanhoitoa.[3] Tärkeimmät yritykset ovat kaksi sokeritehdasta, patteri- ja akkutehdas, betonitehdas ja Tekelın kaivoskombinaatti[2].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Informatsija o regione Kazakh Invest. Viitattu 20.9.2025.
- ↑ a b Žetysuskaja oblast Regiony Kazakstana. Viitattu 20.9.2025.
- ↑ a b c d e f Kazahskaja SSR: Kratkaja entsiklopedija, tom 2, s. 499–500. Alma-Ata: Glavnaja redaktsija Kazahskoi sovetskoi entsiklopedii, 1988. ISBN 5-89800-002-X
- ↑ Žetysuskaja oblast Welcome.kz. Viitattu 20.9.2025.
- ↑ Tšislennost naselenija Respubliki Kazahstan po otdelnym etnosam i vozrastnym gruppam na natšalo 2025 g. Qazstat. Viitattu 10.10.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]