Jenny Ivalo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jenny Ivalo (vuoteen 1908 Ingman) (s. 13. kesäkuuta 1854 Revonlahti3. kesäkuuta 1921 Sortavala) oli diakonissa, joka toimi Sortavalan diakonissalaitoksen johtajattarena.[1]

Ivalon vanhemmat olivat rovasti Herman Ingman ja Emma Maria Qvickström. Ivalo syntyi pappisperheeseen Pohjanmaalla, mutta vietti lapsuutensa ja nuoruutensa paljolti Sodankylässä ja Kuusamossa. Hänen veljensä oli professori, toimittaja ja kirjailija Santeri Ivalo. Ruotsinkielistä tyttökoulua Ivalo kävi Oulussa, mutta opiskeli myös Tukholmassa ja Jyväskylän seminaarissa, jossa hänestä tuli fennomaani siinä määrin, että hän vaihtoi kielensä suomeksi. Jyväskylän aikoina Ivalo aloitti myös pyhäkoulun pitämisen, josta tuli hänelle pitkäaikainen harrastus. 1883 hän siirtyi suomen kielen opettajaksi Sortavalaan ja oli mukana siellä perustetussa Sortavalan Evankelisessa Seurassa, samoin kuin paikallisessa raittiusseurassa. Ivalo alkoi myös toimia Raamatun selittäjänä ja seurapuhujana, mikä oli harvinaista naiselle.[1]

Ivalo teki opintomatkoja Skandinaviaan, Keski-Eurooppaan ja Englantiin ja sai vaikutteita diakonia- ja sisälähetystyöhön muun muassa Sveitsistä. Diakonissakasvatus otettiin hänen aloitteestaan Sortavalan Evankelisen Seuran toimintaan. Sortavalan diakonitarlaitos aloitti Ivalon johtamana toimintansa Suomen kolmantena vastaavana laitoksena syksyllä 1894 yhdeksän oppilaan voimin. Oma sairaala laitokselle valmistui 1902. Sortavalan laitoksen ohjelma poikkesi Helsingin ja Viipurin laitoksista, sen tavoitteena oli valmistaa diakonissoja etenkin maaseudun seurakuntia varten. Oulussa 1896 aloitettu vastaava koulutus sai vaikutteita Sortavalasta. Diakonissalaitos siirtyi 1906 Otto Aarnisalon johtamalle Suomen Kirkon Sisälähetysseuralle, uudet tilat laitokselle ja sairaalalle valmistuivat 1908. Jo 1910-luvun lopulla laitoksesta valmistuneita sisaria oli 199, joista 139 toimi maaseutuseurakunnissa. Opiskelijoita oli tuolloin 44.[1]

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ivalo julkaisi diakoniaan liittyviä kirjasia ja oppikirjana paljon käytetyn teoksen Diakonian lukukirja (1920)[1]:

  • Ivalo, Jenny 1915. Katsahdus Sortavalan diakonitarlaitoksen 20-vuotiseen toimintaan: johtajattaren esitelmä laitoksen alkamisen muistopäivänä Syyskuun 4 päivänä 1914. 2 s.
  • Ivalo, Jenny 1916. Rakkautta taivaassa ja maan päällä. Sortavalan diakonitarlaitos. 8 s.
  • Ivalo, Jenny 1920. Diakonian lukukirja. Suomen kirkon sisälähetysseura. 113 s.
  • Ivalo, Jenny 1922. Diakonia seurakunnan velvollisuutena. Suomen kirkon sisälähetysseura. 16 s.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Hannu Mustakallio: Ivalo, Jenny (1854–1921). Suomen Kansallisbiografia. Osa 4. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2. Sivut 355–356.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rosa Ingman, Naemi Ingman 1928. Jenny Ivalo päiväkirjansa valossa. Oy Raamattutalon Kirjapaino.