Jeffery Amherst
| Jeffery Amherst | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. tammikuuta 1717 Sevenoaks, Kent |
| Kuollut | 3. elokuuta 1797 (80 vuotta) Sevenoaks |
| Arvonimi | Lordi |
| Koulutus ja ura | |
|
|
|
 Nimikirjoitus |
|
Jeffery Amherst, 1. paroni Amherst (29. tammikuuta 1717 Sevenoaks, Kent – 3. elokuuta 1797 Sevenoaks) oli brittiläinen upseeri, joka valloitti Uuteen Ranskaan kuuluneen Kanadan suuressa siirtomaasodassa. Hänen mukaansa on nimetty useita paikkoja Yhdysvalloissa ja Kanadassa.[1][2][3]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dorsetin herttuan avulla Amherst pääsi kaartin palvelukseen vuonna 1731. Itävallan perimyssodassa hän palveli Saksassa ja Alankomaissa kenraali John Ligonierin adjutanttina ja osallistui Rocoux'n, Dettingenin ja Fontenoyn taisteluihin. Sitten hän palveli Wilhelm Cumberlandin esikunnassa ja osallistui tämän kanssa Itävallan perimyssodan myöhempiin kampanjoihin, Lauffeldin taisteluun ja seitsenvuotisessa sodassa Pohjois-Saksan kampanjaan vuonna 1757 ja siellä Hastenbeckin taisteluun. Vuotta aiemmin hänet oli ylennetty everstiluutnantiksi.[1][2]
Vuonna 1758 pääministeri William Pitt teki Amherstista kenraalimajurin ja antoi hänen komentoonsa retkikunnan, jonka tarkoituksena oli hyökätä ranskalaisia vastaan Pohjois-Amerikassa. Retkikunnan ensimmäistä voittoa, Louisburgin valtausta 26. heinäkuuta 1758, seurasi pian muita voittoja, ja Amherstille annettiin kaikkien sotatoimialueella olevien joukkojen pääkomento. Vuoden 1759 sotaretkessä Amherst valtasi Ticonderogan ja Crown Pointin, kun taas Quebecin valtasi James Wolfe. Vuonna 1760 Amherst eteni kohti Montrealia, joka antautui yhdistetylle englantilaiselle armeijalle. Amherst nimitettiin välittömästi Brittläisen Pohjois-Amerikan kenraalikuvernööriksi. Seuraavina vuosina Amherst aliarvioi vihollisensa ja ei menestynyt ranskalaismielisiä intiaaniheimoja vastaan käydyissä taisteluissa Pontiacin kapinassa. Hänet kutsuttiin takaisin Englantiin vuonna 1763 ja hänet otettiin vastaan Lontoossa, jossa hänen epäonnistumisensa intiaanisodassa eivät olleet tiedossa, Kanadan valloittajana. Vuonna 1772 hänestä tuli kenraaliluutnantti ja joukkojen vt. ylipäällikkö. Hän toimi tässä tehtävässä päämajan pääneuvonantajana Yhdysvaltain itsenäisyyssodan aikana. Vuonna 1776 hän sai päärin arvon ja vuonna 1778 kenraalin arvon. Vuonna 1793 Amherst nimitettiin armeijan vakinaiseksi ylipäälliköksi, mutta osoitti vähäisiä kykyjä ja joutui eroamaan vuonna 1795, minkä jälkeen hänet palkittiin seuraavana vuonna sotamarsalkan arvolla.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Amherst, Jeffrey Amherst, Baron Encyclopedia Britannica. 1911. Viitattu 22.4.2023.
- ↑ a b c Amherst, Jeffrey A Nordisk familjebok. 1904. Viitattu 22.4.2023.
- ↑ Jeffery Amherst, 1st Baron Amherst Encyclopedia Britannica. 2023. Viitattu 22.4.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jeffery Amherst Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
