Jeff Porcaro

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jeff Porcaro Fahrenheit World Tourilla vuonna 1986.

Jeff Porcaro (s. 1. huhtikuuta 1954 Hartford, Connecticut5. elokuuta 1992 Los Angeles, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen rumpali. Hän oli yksi kysytyimmistä freelance-rumpaleista ja yksi Toto-yhtyeen perustajajäsenistä.

Tinkimättömyytensä, tyylitajunsa ja kappaleen tulkitsemistaitojensa ansiosta Porcaro muistetaan yhtenä maailman parhaista rumpaleista. Erityisesti hänen oikean käden 16-osalyöntinsä toimivat paremmin kuin monella muulla rumpalilla. Myös shuffle-kompit hän taitoi hienolla eleganssilla.

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jeff Porcaro syntyi 1. huhtikuuta 1954 Connecticutin osavaltion pääkaupungissa Hartfordissa. Hänen isänsä on kuuluisa jazz-rumpali Joe Porcaro, veljet Steve ja Mike Porcaro puolestaan Toton jäseniä. Jeff aloitti soittamisen seitsemänvuotiaana isänsä opastuksella. Myöhemmin hänen opettajanaan toimi muun muassa Richie Hayward (Little Feat), jonka vaikutus tulee esille hänen soitossaan. Myös Jim Keltner vaikutti nuoreen Porcaroon; ensitapaamisen jälkeen Keltner hämmästeli, kuinka valmis soittaja tämä oli jo 17-vuotiaana. Porcaron ”laidback”-soittotapa on paljolti Keltnerin vaikutuksen ansiota.

1970-luvun alussa 17-vuotiaana Porcaro oli muun muassa Sonny and Cher -yhtyeen rumpalina. 20-vuotiaana hän oli soittanut jo sadoilla albumeilla. Hän liittyi 20-vuotiaana vuonna 1974 Steely Dan -yhtyeeseen ja jo tuolloin häntä pidettiin yhtenä parhaista rumpaleista. Porcarolla oli virheetön rytmitaju ja hän osasi soittaa monipuolisesti lähes mitä vain. Viimeistään Steely Danin vuoden 1975 menestyneellä Katy Lied -albumilla Porcaro nousi tunnetuksi Yhdysvalloissa. Samana vuonna hän teki Boz Scaggsin Silk Degrees -albumin, joka oli yksi 1970-luvun merkittävimmistä. Albumilla hän soitti yhdessä tulevien Toto-jäsenten David Paichin, Steve Porcaron ja David Hungaten kanssa. Hän teki Boz Scaggsin kanssa vielä kiertueen ennen Toton perustamista.

Jeff Porcaro meni naimisiin Los Angelsin television uutistenlukija Susan Norrisin kanssa vuonna 1983. He saivat kolme poikaa, jotka syntyivät 1984, 1986 ja 1991.

Porcaro esiintymässä yhdessä Toton kanssa Hammersmith Odeonissa vuonna 1982.

Toto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porcaro perusti Toto-yhtyeen yhdessä kosketinsoittaja David Paichin kanssa vuonna 1977, ja oli yhtyeen kantava voima kuolemaansa asti.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porcaro kuoli sydänkohtaukseen 5. elokuuta 1992, 38-vuotiaana. Hän oli ruiskuttamassa hyönteismyrkkyä puutarhassaan ja hengitti tappavan määrän myrkkyä. On myös väitetty, että hänen sydämensä olisi heikentynyt tupakoinnista ja kokaiinin käytöstä. Ruumiinavaus paljasti Porcaron sydämen olleen heikossa kunnossa.

Toton jäsenet järkyttyivät suuresti, koska yhtyeen Kingdom of Desire -maailmankiertue oli juuri alkamassa.

Porcaron 10. elokuuta 1992 pidettyihin hautajaisiin arvioitiin osallistuneen noin 1 500 ihmistä. Jeff Porcaron muistorahasto perustettiin tukemaan musiikki- ja taideosastoja Grant High Schoolissa Los Angelesissa, jossa hän oli opiskellut 1970-luvun alussa. Hänen kunniakseen järjestettiin muistokonsertti Universal Amphitheaterissa Los Angelesissa 14. joulukuuta 1992. Konsertissa esiintyivät Boz Scaggs, Donald Fagen, Don Henley, Michael McDonald, George Harrison, Eddie Van Halen ja Toton jäsenet. Konsertin varat lahjoitettiin Porcaron lasten opiskelurahastoon. Hänet haudattiin Hollywood Hillsissä sijaitsevalle Forest Lawn Memorial Park -hautausmaalle.

Jeff Porcarolle omistetut kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Toton ja Los Lobotomysin kitaristi Steve Lukather omisti vuonna 1994 julkaisemansa sooloalbumin Candymanin päätöskappaleen, instrumentaalin ”Song For Jeff”, monivuotiselle yhtyetoverilleen, jota Lukather tuon levyn ja monien muiden levyjen saatesanoissa kutsuu veljekseen. Yhdysvalloissa levy on julkaistu Los Lobotomysin levynä eikä Lukatherin soololevynä.
  • Kosketinsoittaja David Garfield, Porcaron ystävä ja yhtyetoveri Los Lobotomys -yhtyeestä, julkaisi vuonna 1997 kymmeniä tähtimuusikoita ja Porcaron lähiomaisia yhtä lailla hänen muistoaan kunnioittamaan yhteen koonneen levyn Tribute To Jeff (nimellä David Garfield and Friends). Tuolla levyllä Porcaron isä, rumpali Joe Porcaro, omisti pojalleen alunperin ”Alphonse Strutiksi” kutsutun, mutta Jeffin muistoksi uudelleen sovitetun ja nyt ”Jeff’s Strutiksi” nimetyn itse kirjoittamansa instrumentaalikappaleen.
  • 10cc:n vuonna 1993 nauhoitetulla 10cc Alive -live-albumilla kappale ”The Night That The Stars Didn’t Show” omistettiin Porcarolle.
  • Richard Marx omisti kappaleen ”One Man” Porcarolle ja kertoi tämän olevan paras rumpali, jonka kanssa hän on työskennellyt.[1]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jeff on myös monilla Toton kokoelmalevyillä ja live-taltioinneilla.

Valikoitu diskografia muiden artistien kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Richard Marx / Paid Vacation The Great Groove Master: Jeff Porcaro Session World -fanisivusto. Viitattu 23.3.2009.
Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.