Jeff Barry

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jeff Barry (s. 3. huhtikuuta 1938) on yhdysvaltalainen popmusiikin lauluntekijä, laulaja ja tuottaja. Hänet tunnetaan erityisesti 1960-luvulla Ellie Greenwichin kanssa kirjoittamistaan kappaleista, kuten ”Leader of the Pack”, ”River Deep, Mountain High” ja ”I Can Hear Music”. Myöhemmin hän on työskennellyt musiikkituottajana ja kirjoittanut muun muassa elokuvamusiikkia.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barry syntyi Brooklynissä, New Yorkissa vuonna 1938. Vanhempiensa erottua Barry muutti 7-vuotiaana äitinsä ja siskonsa kanssa Plainfieldiin, New Jerseyyn, jossa he asuivat useita vuosia ennen paluutaan New Yorkiin. Jeff Barry valmistui Erasmus Hall High Schoolista.

Barry sai levytyssopimuksen RCA Recordsilta ja ennätti julkaista esittäjänä useamman singlen. Hän kuitenkin suuntautui laulujen tekemiseen muille esittäjille, ja vuonna 1960 Barryn laulu ”Teenage Sonata” nousi listoille Sam Cooken levyttämänä. Yhä suuremman hitin Barry sai laululla ”Tell Laura I Love Her”, jolla Ray Peterson nousi listaykköseksi vuonna 1960.[1] Hector levytti 1970-luvulla laulusta tehdyn käännöscoverin suomeksi.

Ellie Greenwichin kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barry tutustui Ellie Greenwichiin, tulevaan vaimoonsa, juhlissa vuonna 1962. He alkoivat kirjoittaa yhdessä lauluja ja saivat nopeasti työpaikan Brill Buildingista, joka toimi lukuisien newyorkilaisten lauluntekijöiden keskuksena. Barry ja Greenwich kirjoittivat yhdessä muun muassa suuriksi hiteiksi tulleet kappaleet ”Da Do Ron Ron” ja ”Be My Baby”.[2]

Vuonna 1964 he siirtyivät Redbird Records -levy-yhtiölle, jonka he omistivat yhdessä George Goldnerin, Jerry Leiberin ja Mike Stollerin kanssa.[1] Yhtiö tunnettiin erityisesti tyttöbändeistään. He kirjoittivat muun muassa ”River Deep, Mountain High”, The Shangri-Las -yhtyeen ”Leader of the Pack” sekä The Beach Boysin ”I Can Hear Music”.[2][1]

Avioliitto päättyi eroon vuonna 1966.[1] Barry perusti vuonna 1967 levy-yhtiön Steed Records, jonka riveistä nousi suosioon muun muassa laulaja Andy Kim.[1] 1970-luvulla Barry toimi tuottajana muun muassa Neil Diamondille, The Monkeesille ja Van Morrisonille.[2] Barry teki yhteistyössä Marty Sandersin kanssa Freddie Scottin levyttämän hitin ”Am I Groovin' You?” ja tuotti vuonna 1970 Bobby Bloomin laulun ”Montego Bay”.

1970-luvulta eteenpäin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1971 Jeff Barry muutti Kaliforniaan, jossa hänellä oli tuottajana sopimus A&M Recordsille. Tuotettuaan vuosina 1972–1975 Nino Tempon, April Stevensin ja The Persuasionsin musiikkia hän siirtyi tekemään musiikkia televisioon ja elokuvaan. Hän on tehnyt musiikkia muun muassa televisio-ohjelmiin One Day at a Time, The Jeffersons sekä Family Ties.[1] Hän kuitenkin jatkoi samanaikaisesti uraansa popalalla: vuonna 1974 Barryn sävellys ”I Honestly Love You” nousi listaykköseksi Olivia Newton-Johnin levyttämänä. Vuonna 1984 Jeffrey Osborne ja Joyce Kennedy nousivat top 40 -listalle Barryn sävellyksellä ”The Last Time I Made Love”.

1970- ja 1980-lukujen aikana Jeff Barry loi useita countryhittejä. Näitä esittivät muiden muassa Gary Stewart, Jim Ed Brown, Bellamy Brothers ja Glen Campbell.

Jeff Barry sai toukokuussa 1991 yhdessä Ellie Greenwichin kanssa paikan Songwriters Hall of Famesta. 1990-luvun kuluessa Barry toimi National Academy of Songwritersin puheenjohtajana, ja hänelle myönnettiin vuonna 1998 sen palkinto ”elinikäisistä saavutuksista”.

Musikaalikomedia Knight Life, jonka virallinen ensiesitys oli Floridan Vero Beachilla 2005, on Jeff Barryn säveltämä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Jeff Barry Songwriters Hall of Fame. Viitattu 24.11.2011. (englanniksi)
  2. a b c Steve Kurutz: Jeff Barry Allmusic. Viitattu 24.11.2011. (englanniksi)