Jean le Rond d’Alembert

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jean le Rond d’Alembert
Maurice Quentin de La Tourin pastelli d’Alembertista
Maurice Quentin de La Tourin pastelli d’Alembertista
Syntynyt 16. marraskuuta 1717
Pariisi, Ranska
Kuollut 29. lokakuuta 1783
Pariisi, Ranska
Asuinpaikka Ranskan lippu Ranska
Kansallisuus Ranskan lippu Ranskalainen
Tutkimusala Matematiikka, filosofia
Instituutti Ranskan akatemia
Oppilaat Pierre-Simon Laplace
Tunnetuimmat työt Encyclopédie
Traité de dynamique
Uskonnollinen kanta Uskonnoton
Allekirjoitus Allekirjoitus

Jean le Rond d’Alembert (16. marraskuuta 1717 Pariisi29. lokakuuta 1783 Pariisi) oli ranskalainen matemaatikko, fyysikko sekä filosofi. Hän oli myös tekemässä varhaista ranskalaista Encyclopédieta.

Lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

D’Alembert oli korkeasukuisen markiisittaren ja kirjailijan Claudine Guérin de Tencinin sekä ritari Louis-Camus Destouchesin avioton lapsi. Muutaman päivän synnytyksen jälkeen hänen äitinsä (de Tencin) jätti hänet Saint-Jean-le-Rond de Paris -kirkon portaille.

D’Alembertin isä Destouches kustansi myöhemmin hänen opiskelunsa. Hän opiskeli Collège Mazarinissä lakia ja lääketiedettä, aloja, joilla d’Alembertista tuli tunnettu tiedemies ja filosofi. Lakitieteen opiskelujen jälkeen hän aikoi vielä opiskella lääkäriksi, mutta sittemmin hän jätti lääketieteen ja palasi matematiikan sekä filosofian pariin, jotka olivat lähellä hänen sydäntään.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

D’Alembert oli vaikuttamassa suurelta osin valistusfilosofien suurteoksen, Denis Diderot’n (1713–1784) Encyclopédien, julkaisemiseen ja huolehti 28-osaisen teoksen matemaattisista ja luonnontieteellisistä artikkeleista.

D’Alembert esitteli Ensyklopediassa muun muassa uudenaikaisen käsityksensä infinitesimaalilaskennan perustamisesta täsmälliselle raja-arvon käsitteelle: hän ymmärsi suureen raja-arvoksi, jota muuttuva suure lähestyy niin, että suureen ja raja-arvon erotus tulee pienemmäksi kuin mikä hyvänsä ennalta annettu suure.

D’Alembert etsi yhtymäkohtia algebran peruslauseelle (jonka mukaan jokaisella polynomilla on ainakin yksi kompleksinen nollakohta); tämä keskeinen teoreema tunnetaan ranskalaisella kielialueella d'Alembertin lauseena. Sen todistus onnistui paremmin Carl Friedrich Gaussilta.

Hän tutki myös osittaisdifferentiaaleja, värähtelevää liikettä joka tutkimuksen seurauksena Hän kehitti myös periaatteen, jonka mukaan kiinteät sekä vapaasti liikkuvat kappaleet noudattavat Newtonin kolmatta liikelakia ja joka nimettiin keksijänsä mukaan d’Alembertin periaatteeksi. Tämän oivalluksen myötä nesteiden dynamiikan ja värähtelyn matemaattisen käsittely tuli mahdolliseksi, ja tällä oli suuri merkitys tulevaisuuden teknisten keksintöjen läpimurrolle.

D’Alembert käsitteli teoksessaan Dimension (1754) aikaa neljäntenä ulottuvuutena, ja myöhemmin H. G. Wells hyödynsi ideaa kuuluisissa romaaneissaan Aikakone (1895) sekä Näkymätön mies (1897).

D’Alembert oli 1700-luvun puolivälin maineikkaimpia ranskalaisia matemaatikkoja Alexis Claude Clairaut’n (1713–1765) ohella. D’Alembert valittiin arvostettuun Ranskan akatemiaan.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]