Jean de la Vallée
Jean de la Vallée (1620[1] tai 1624 Ranskan kuningaskunta – 9. maaliskuuta tai 12. maaliskuuta[1] 1696 Tukholma)[2][3] oli ranskalaissyntyinen arkkitehti, joka asui ja työskenteli Ruotsissa.
Suku ja koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän syntyi todennäköisesti Pariisissa, jossa hänen isänsä Simon de la Vallée työskenteli oman isänsä, arkkitehti Marin de la Valléen oppipoikana Pariisin kaupungintalon ja Luxembourgin palatsin rakennusprojekteissa 1620-luvulla. Hänen äitinsä oli Pauline de Courlas (k. 1672). Perhe muutti vuonna 1633 Alankomaihin, jossa isällä oli työtehtäviä Haagissa käskynhaltija Fredrik Henrik Oranialaisen palveluksessa ja vuonna 1637 Ruotsiin.[4]
Kuningatar Kristiina myönsi Jean de la Valléelle stipendin. Tämä mahdollisti hänelle neljän vuoden matkan Eurooppaan opiskelemaan uusia kulttuurivirtauksia tavoitteenaan parantaa ruotsalaista arkkitehtuuria. Hänellä oli tilaisuus osoittaa taitojaan kuningattaren kruunajaisten yhteydessä vuonna 1650. Norrmalmstorgille pystytettiin riemukaari, joka oli kopio Rooman Konstantinuksen riemukaaresta.[3] Hänen tuotteliain kautensa alkoi kuningas Kaarle X Kustaan hallituskaudella 1650-luvulla.[3]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsalaisen aatelismiehen tapettua de la Valléen isän, arkkitehti Simon de la Valléen vuonna 1642, hän jatkoi isältään kesken jääneen Ruotsin ritarihuoneen eli Riddarhusetin suunnittelua. Rakennus valmistui lopulta vuonna 1660.[5] Ennen tätä de la Vallée oli ehtinyt suunnitella kaksi suurta kirkkoa Tukholman keskustaan, Katariinan kirkon vuonna 1656 ja Hedvig Eleonoran kirkon vuonna 1658.[2] Kuningatar Hedvig Eleonoralle luotiin huoneistoja Gripsholmin linnaan. Tukholman Tre Kronor -linna oli tarkoitus muuttaa barokkityyliseksi palatsiksi roomalaisten ja ranskalaisten mallien pohjalta. Vanhasta linnasta otettiin mittoja ja laadittiin muutossuunnitelmia, mutta niitä ei koskaan toteutettu.[3]
De la Vallée toimi suunnittelijana myös monen aatelismiehen palveluksessa.[2] Tukholmaan hän suunnitteli Axel Oxenstiernalle pienen palatsin ja Magnus Gabriel De la Gardielle Karlbergin linnan uudistustyöt. Muita hänen huomattavia töitään ovat Skoklosterin linna, Mariedalin linna,[1] Bonden palatsi[2] sekä Wrangelin palatsi yhdessä Nicodemus Tessin vanhemman kanssa. Molemmat palatsit sijaitsevat Riddarholmenilla, Tukholman Vanhassakaupungissa.[5] Kun kuningas Kaarle X kuoli vuonna 1660, de la Vallée menetti asemansa kuninkaallisena arkkitehtina Nikodemus Tessin vanhemmalle.[3]
Vuonna 1680 de la Vallée ylennettiin Tukholman kaupunginarkkitehdiksi, ja vuonna 1691 hän sai kuninkaallisen arkkitehdin arvonimen. Hänet aateloitiin vuonna 1692.[5]
Jean de la Vallée kuoli noin 71-vuotiaana maaliskuussa 1696. Hänet on haudattu suunnittelemaansa Katariinan kirkkoon Tukholmaan.
Avioliitto ja jälkeläiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]De la Vallée avioitui vuonna 1654 Anna Maria Böösin kanssa.[5][1] Heidän poikansa oli arkkitehti ja insinööri Christoffer de la Vallée (1661–1700), joka aateloitiin vuonna 1692, kaatui Narvan taistelun piirityksessä. Ilman miespuolisia perillisiä suku sammui häneen vuonna 1706.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Herman Hofberg, Frithiof Heurlin, Viktor Millqvist, Olof Rubenson: I:238 (Svenskt biografiskt handlexikon) runeberg.org. 1906. Viitattu 11.2.2026. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Vallée, Jean de la Tietosanakirja osa 10, palsta 521, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1919
- ↑ a b c d e Jean de la Vallée 1624–1696 www.kungligaslotten.se. Viitattu 11.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Nordberg, Tord Olsson: Simon de la Vallée Svenskt biografiskt lexikon.
- ↑ a b c d Claes Ellehag: Jean de la Vallée: kunglig arkitekt. Lund: Signum, 2003. ISBN 978-91-87896-59-0
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
