Jean de La Bruyère

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jean de La Bruyère
Nicolas de Largillièrellen maalaus Bruyèrestä
Nicolas de Largillièrellen maalaus Bruyèrestä
Henkilötiedot
Syntynyt16. elokuuta 1645
Pariisi, Ranskan kuningaskunta
Kuollut11. toukokuuta 1696 (50 vuotta)
Versailles, Ranskan kuningaskunta
Kansalaisuus ranskalainen
Ammatti Kirjailija
Kirjailija
Tyylilajit Moralismi
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Jean de La Bruyère (16. elokuuta 1645 Pariisi10. toukokuuta 1696 Versailles) oli ranskalainen kirjailija, jonka teosta Les Caractères ou les Mœurs de ce siècle (1688) on pidetty ranskankielisen kirjallisuuden mestariteoksena.[1]

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

La Bruyère syntyi arvostettuun pariisilaiseen porvarisperheeseen. Hän oli ensin asianajajana parlamentissa ja siirtyi sitten rahastonhoitajaksi Caen’in veropiiriin. Vuonna 1684 hän pääsi Jacques Bénigne Bossuet'n välityksellä Bourbonin herttuan kotiopettajaksi. Herttuan isoisän, Louis II Condén kuoltua vuonna 1685 La Bruyèren opetustoiminta lakkasi, mutta La Bruyère jäi edelleen oppilaansa isän taloon, toimittaen muun muassa jossain määrin kirjastonhoitajan ja sihteerin tehtäviä.[2]

Kirjailijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oleskelu itsepäisen ja oikullisen ruhtinaan talossa tarjosi La Bruyèrelle tilaisuuden monipuolisesti tutustua hovipiireissä liikkuvien henkilöiden luonteisiin, toimintaan ja elämään. Vuoden 1688 alussa La Bruyère julkaisi kuuluisan teoksensa Les Caractères ou les Mœurs de ce siècle. Siinä Theofrastoksen Luonteita-teoksen ranskankielistä käännöstä seurasi kuusitoista lukua, joilla oli otsikoita, kuten "Hengentuotteista", "Persoonallisesta ansiosta", "Naisista ja sydämestä", "Ihmisestä", "Muodista", ym.[2]

Eri lukujen tarkoituksena oli saada järjestystä tekijän mietelmiin ja luonnekuviin. Painos painokselta hän yhä lisäsi lukuja, niin että teos lopullisesti paisui alkuperäistä laajemmaksi. Kuvaamiensa luonteiden mallit La Bruyère on etupäässä noutanut hovista ja kaupungista. Maalaisväestöä ja -oloja hän ei sanottavasti tuntenut. Hänen pääasialliset kuvausesineensä ovat kuningas ja tämän välitön ympäristö, niin sanotut "suuret", ministerit, aateli, parlamentti, yliopisto, oppineet ja ylempi porvaristo. La Bruyèren näistä antamansa kuvaus on pääasiassa pessimistinen. Erittäin synkin värein hän kuvaa hovin jäseniä, joiden tekojen päämotiivina hänen mielestään on itsekkyys. Lopulta hän kuvaa hovi-elämän yleisinhimillisen komedian heijastukseksi.[2]

La Bruyère vihastutti kuvauksillaan joitain aikalaisiaan, ja tästä syystä hänet valittiin Ranskan akatemiaan vasta vuonna 1693.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b George Saintsbury: La Bruyère, Jean de Encyclopaedia Britannica. 1911. Viitattu 30.10.2020.
  2. a b c La Bruyère, Jean de Tietosanakirja. 1909-1922. Viitattu 30.10.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]