Jean Fernel

Jean Fernelin litografinen muotokuva.

Jean François Fernel (n. 1497 Montdidier – 26. huhtikuuta 1558 Fontainbleau) oli ranskalainen lääkäri, matemaatikko ja tähtitieteilijä. Hän kävi koulua Clermontissa ennen siirtymistään Pariisin Sainte‑Barben collègeen. Opintojensa alkuvaiheessa hän keskittyi matematiikkaan ja tähtitieteeseen, mutta 1530‑luvulta lähtien hän omistautui lääketieteelle.

Antiikin kreikkalaisten lääkärien perinteitä elvyttänyt Fernel sai maineen, joka johti hovilääkärin tehtävään. Hän neuvoi kuningas Henrik II:n puolisoa Katariina de’ Mediciä hedelmällisyysasioissa, menestyi lääkärinä ja jätti kuollessaan huomattavan omaisuuden. Hänet haudattiin Pariisin Saint‑Jacques‑de‑la‑Boucherien kirkkoon.

Fernel toi lääketieteeseen termin “fysiologia” kuvaamaan kehon toimintojen tutkimusta ja oli ensimmäinen selkäytimen kanavan kuvaaja. Hän toimi yli kaksikymmentä vuotta lääkärinä ja professorina Collège de Coenouailles’ssa ja julkaisi lukuisia lääketieteellisiä teoksia, kuten De naturali parte medicinae (1542), De vacuandi ratione (1545) ja De abditis rerum causis (1548), jossa oli luku enkeliopista ja demonologiasta. Hänen pääteoksensa Universa Medicina jakaantui fysiologian, patologian ja terapologian osiin. Fernel piti anatomiaa fysiologian välttämättömänä perustana ja vertasi niitä maantieteeseen ja historiaan – “Anatomia on fysiologialle kuin maantiede historialle; se kuvaa tapahtumien näyttämön”. Hän korosti aivoja mielen sijaintipaikkana ja liikkeiden sekä aistien lähteenä ja ehdotti, että makuaisti tunnistaa myös rasvan, mikä todistettiin vasta 2000-luvulla.

Matematiikan ja tähtitieteen alalla Fernel mittasi teoksessaan Cosmotheoria (1528) Maan meridiaanin pituutta laskemalla vaununsa pyörien kierrokset matkalla Pariisista Amiensiin; näin hän arvioi Maan ympärysmitan lähes yhden prosentin tarkkuudella. Hänen laskemansa meridiaanin pituus oli 56 746 toisea, kun myöhemmät mittaukset antoivat arvon 57 024 toisea. Fernel julkaisi myös tähtitieteelliset teokset Monalosphaerium (1526) ja De proportionibus (1528).