Jean E. Sammet

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jean E. Sammet (23. maaliskuuta 1928 New York21. toukokuuta 2017) oli yhdysvaltalainen tietojenkäsittelytieteilijä. Hän loi FORMAC-ohjelmointikielen ja kuului myös COBOLin kehittäjiin. Hän julkaisi teoksen Programming Languages: History and Fundamentals (1969).[1]

Nuoruus ja opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jean Sammet syntyi New Yorkisa vuonna 1928. Hänen vanhempansa Harry ja Ruth Sammet olivat asianajajia, mutta Ruth oli jättänyt uransa mentyään naimisiin. Jean ja hänen nuorempi siksonsa Helen kävivät peruskoulunsa Manhattanin kouluissa.[2]

Jean Sammet oli koulussa erityisen hyvä matematiikassa ja päätti aloittaa opiskelut Mount Holyoke Collegessa sen erinomaisen matematiikan osaston ansiosta.[3] Valmistuttuaan Mount Holyokesta Sammet jatkoi Illinoisin yliopistossa Urbana-Champaignissa ja valmistui sieltä maisteriksi vuonna 1949. Hän opetti 1948–1951 matematiikan laitoksella.[2][1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matematiikosta ohjelmoijaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sammet aloitti syksyllä 1951 Metropolitan Life Insurance Company -vakuutsyhtiössä, missä hän harjoitteli vakuutusmatemaatikon tehtäviä varten. Harjoittelujakson aikana hän pääsi opiskelemaan reikäkorteilla toimivaa laskentatoimen konetta. Sammet innostui koneesta mutta hän ei päässyt työskentelemään sillä kovin kauaa. Hän ei kokenut normityötänsä palkitsevaksi ja lähti yrityksestä 1952. Sammet opetti 1952–1953 Barnard College ja tähtäsi matematiikan tohtoriksi. Hän kuitenkin päätti tuona aikana, ettei akateeminen ura ollut häntä varten.[4]

Sammet pääsi 1953 Sperry Corporationille, jossa hän aloitti uransa ohjelmoijana 1955. Sperry teki tuohon aikaan yhteistyötä Remington Randin kanssa. Yritykset yhdistyivät 1955 ja muodostivat Sperry Randin. Sammetille tämä tarkoitti mahdollisuutta päästä työskentelemään UNIVAC I -koneella.[4] Lisäksi Sammet tutustui Remington Randilla työskennelleeseen Grace Hopperiin.[5]

Cobolin kehittäjänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sammet nautti paljon ohjelmoinnista ja tietokoiden kanssa työskentelystä, että päätti etsiä uutta työpaikkaa. Sperryllä tietokoneita käytettiin vain tukitarkotuksiin. Hän haki Sylvania Electric Productsille. Työhaastattelussa kävi kuitenkin ilmi, että tehtävä ei ollut häntä varten. Haastattelija ohjasi Sammetin Sylvania ohjelmistokehitysvastaavan Carl Hammerin luokse. Hammer palkkasi Sammetin valvomaan MOBIDIC-projektia, jonka tehtävänä oli kehittää Yhdysvaltain asevoimien viestijoukoille tietokoneperheen.[5]

MOBIDIC-johtajana Sammet pääsi toukokuussa 1959 edustamaan Sylvaniaa Pentagonissa pidettyyn tapaamiseen, jossa tutkittiin mahdollisuutta yleisen ohjelmointikielen luomiseen. Tapaamisen seurauksena luotiin CODASYL-niminen komitea. Sammet pääsi komitean alakomiteaan, jonka tarkoituksena oli etsiä olemassaolevien ohjelmointikielten vahvuuksia ja heikkouksia. Vaikka komitea ei itse onnistunut luomaan uutta kieltä, Sammet ja viisi muuta jäsentä viettivät vuoden 1959 lopulla kaksi viikkoa newyorkilaisessa hotellissa, jossa he työskentelivät lähes yhtäpäivää. Komitea hyväksyi tammikuussa 1960 heidän raporttinsa, minkä seurauksena Cobol-ohjelmointikieli julkaistiin.[5]

Aika IBM:llä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Sylvania ei onnistunut luomaan MOBIDIC-projektista saatuja tuloksia kaupalliseen tuotteeseen, Sammet päätti jatkaa uraansa toisessa yrityksessä. Hän vaihtoi 1961 IBM:lle, missä hän työskenteli ryhmässä, joka keskittyi kehittyneisiin ohjelmointitekniikoihin. Sammetin ensimmäisiä tehtäviä oli tutkia symbolien manipulointia. Hän sai tutkimuksissaan ajatuksen lisätä Fortraniin matemaattisia taitoja. Sen seurauksena hän kehitti Formacin.[5]

IBM-uransa rinnalla Sammet alkoi tutkia ohjelmointikieliä ja kerätä niistä tietoa. Tutkimus johti artikkelisarjaan Computers and Automation -julkaisussa.[5] Kustantaja Prentice Hall otti Sammetiin yhteyttä ja ehdotti kirjaa ohjelmoinnista. IBM lupasi tukea hanketta, ja kirjaprojekti alkoi vuonna 1965. Programming Languages: History and Fundamentals ilmestyi 1969, ja siitä tuli alan klassikkoteos.[6]

Kirjaprojektin jälkeen Sammet jatkoi IBM:n liittovaltion järjestelmien osastolla. Hän tuki ja opasti IBM:n henkilökuntaa, jotka työskentelivät erilaisissa hallituksen projekteissa, kuten Nasan Apollo-ohjelmassa.[6] Sammet jatkoi IBM:llä vuoteen 1988 asti, jolloin hän jäi virallisesti eläkkeelle.[2]

Sammet sai vuonna 1989 Lovelace-palkinnon, ja hänet nimitettiin vuonna 1994 Association for Computing Machineryn fellow-jäseneksi.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bergin, Thomas J. (Tim): Jean Sammet: Programming Language Contributor and Historian, and ACM President. IEEE Annals of the History of Computing, 2009, 31. vsk, nro 1, s. 76–85. IEEE. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 5.6.2017. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Lawrence M. Fisher: In Memoriam: Jean E. Sammet 1928–2017 Communications of the ACM. 23.5.2017. The Association for Computing Machinery. Viitattu 25.5.2017. (englanniksi)
  2. a b c Bergin, s. 76.
  3. Steve Lohr: Jean Sammet, Co-Designer of a Pioneering Computer Language, Dies at 89 The New York Times. 4.6.2017. The New York Times Company. Viitattu 25.5.2017. (englanniksi)
  4. a b Bergin, s. 77.
  5. a b c d e Bergin, s. 78.
  6. a b Bergin, s. 79.