Jean-Baptiste Bessiéres

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jean-Baptiste Bessières, duc d'Istrie
Henkilötiedot
Syntynyt6. elokuuta 1768
Prayssac, Cahors, Ranskan kuningaskunta
Kuollut1. toukokuuta 1813 (44 vuotta)
Rippach, Saksi
Koulutus ja ura

Jean-Baptiste Bessières, duc d'Istrie (Istrian herttua) (6. elokuuta 1768 Prayssac, Cahors, Ranskan kuningaskunta1. toukokuuta 1813 Rippach, Saksi) oli ranskalainen upseeri, jolle keisari Napoleon I antoi Ranskan keisarikunnan marsalkan arvon ja keisarillisen kaartin komennon vuonna 1804.[1][2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1792 Bessières liittyi sotamiehenä Ludvig XVI:n kaartiin ja osallistui aliupseerina sotaan Espanjaa vastaan. Hän kunnostautui toistuvasti urhoollisuudellaan, ja vuonna 1796 hän palveli kapteenina Napoleonin Italian sotaretkellä, jossa hänet valittiin kaartin komentajaksi vuonna 1796. Seuraavaksi hän palveli prikaatin päällikkönä Egyptin sotaretkellä ja taisteli Abukirissa vuonna 1798. Palattuaan Napoleonin mukana Eurooppaan hän komensi 800 konsulikaartilaista Marengon taistelussa. Hänet ylennettiin divisioonakenraaliksi vuonna 1802 ja Ranskan marsalkaksi vuonna 1804 . Hän johti 9 000 kaartilaisen hyökkäystä venäläistä kaartin ratsuväkeä vastaan Austerlitzin taistelussa vuonna 1805.[1][2]

Pyreneiden niemimaan sodassa Bessièresin voitto Medina de Riosecossa vuonna 1808 antoi Napoleonin veljelle Josephille mahdollisuuden päästä Madridiin ja vakiinnuttaa asemansa Espanjan kuninkaana. 22. toukokuuta 1809 Bessières johti ratsuväkiosastoa Itävaltaa vastaan Aspern-Esslingin taistelussa ja voitti aikaa Wagramin taistelussa, jossa hän haavoittui vakavasti. Hänet lähetettiin kuitenkin pian pysäyttämään brittiläisten Walcherenin retkikunta Flanderissa. Vuonna 1809 hänet nimitettiin Istrian herttuaksi. Hänet lähetettiin takaisin Espanjaan 50 000 miehen komennossa pitämään pohjoista aluetta hallussaan. Vuonna 1812 hän komensi kaartin ratsuväkeä Borodinossa ja Moskovasta vetäytymisessä. Vuoden 1813 kampanjan alussa hänet nimitettiin Napoleonin koko ratsuväen komentajaksi. Lützenin taistelua edeltävänä päivänä hän sai surmansa yhteenotossa Rippachissa.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Bessières, Jean-Baptiste Encyclopedia Britannica. 1911. Viitattu 9.4.2023.
  2. a b c Bessières, Jean-Baptiste Nordisk familjebok. 1905. Viitattu 9.4.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]