Jauhosieni

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jauhosieni
Clitopilus prunulus JPG1.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Helttasienet Agaricales
Heimo: Entolomataceae
Suku: Clitopilus
Laji: prunulus
Kaksiosainen nimi
Clitopilus prunulus
(Scop.) P. Kumm[1]
Katso myös
 Commons-logo.svg Jauhosieni Commonsissa

Jauhosieni (Clitopilus prunulus) on nimensä mukaisesti jauhontuoksuinen ja -makuinen helttasienilaji. Se on erinomainen ruokasieni.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jauhosienen heltat ovat selvästi johteiset ja usein hieman vaaleanruskehtavat.

Jauhosienen 2–12 cm leveä, yläpinnalta sileä ja hieman jauheinen lakki vaihtelee väriltään luonnonvalkoisesta harmaanvaaleaan. Nuoren sienen lakki on kupera, usein keskuskohoumallinen ja reunoilta sisäänkiertynyt, mutta myöhemmin se laakenee ja on aivan vanhana suppilomainen ja mutkalaitainen. Heltat ovat tiheässä, selvästi johteiset ja nuorena vaaleanharmaat tai vaaleanruskeat, mutta vanhana punertavat. Heltasto irtoaa helposti tattien pillistön tavoin. Sienen jalka on valkoinen, 2–5 cm pitkä, hoikka ja usein tyveen suippeneva. Malto on valkoista ja haurasta. Itiöpöly on vaaleanpunertavaa. Tuoksu ja maku ovat jauhomaisia.

Kasvuaika ja -paikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jauhosienen kasvuaika on heinäkuusta syyskuuhun. Se on lahottajasieni ja viihtyy lehti- ja sekametsissä, lehdoissa sekä ruohoisilla metsäaukeilla, polkujen varsilla, puistoissa ja puutarhoissa. Se on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisempia havaintoja ei tunneta.

Käyttö ravinnoksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jauhosieni on erinomainen ruokasieni ja esimerkiksi Ranskassa hyvin arvostettu. Se on parhaimmillaan tuoreeltaan pannulla paistettuna, mutta aromikkaan maun ansiosta se sopii myös maustesieneksi. Sitä voidaan säilöä kuivaamalla tai pakastamalla.

Jauhosienen tunnistamisessa tulee kuitenkin olla erityisen tarkkana, koska se muistuttaa hyvin paljon eräitä myrkyllisiä malikoita (Clitocybe) ja rusokkaita (Entoloma), kuten myrkkymalikkaa, valkomalikkaa ja isorusokasta. Malikoilla on jauhosienestä poiketen lievemmin johteiset heltat, valkoinen itiöpöly ja erilainen tuoksu. Isorusokkaalla on jauhosienen tavoin punertava itiöpöly ja nuorena jauhomainen tuoksu, mutta isorusokkaan heltat ovat kolotyviset.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.