Jarman piiri
| Jarman piiri Жарма ауданы |
|
|---|---|
 Qandyğataivuoria |
|
 Piiri Kazakstanin kartalla. |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Alue | Abain alue |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Qalbatau |
| Pinta-ala | 23 403,8 km² |
| Väkiluku (2026) | 32 749 |
Jarman piiri (kaz. Жарма ауданы, Jarma audany) on hallintopiiri Abain alueella Kazakstanissa. Sen keskus on Qalbataun kylä. Piirin pinta-ala on 23 403,8 neliökilometriä.[1] Siellä oli arviolta 32 749 asukasta vuonna 2026[2].
Jarman piiri rajoittuu kaakossa Kökpektın ja Aqsuatin, etelässä Aiagözin, lännessä Abain ja luoteessa Jañasemein piireihin sekä koillisessa Itä-Kazakstanin alueen Ūlanin piiriin[1]. Se on pinnanmuodostukseltaan matalaa vuoristoa ja mäkimaastoa, jonka koillisosassa sijaitsevat Qalbavuoret. Hyötykaivannaisiin kuuluvat kulta, koboltti, nikkeli, tina, volframi ja rakennusaineet.[3]
Seudulla vallitsee ankara mannerilmasto. Keskilämpötila on tammikuussa –16:sta –18:aan ja heinäkuussa 20–21 astetta. Vuotuinen sademäärä on 200–300 millimetriä. Piirin itäosassa ovat Irtyšin sivujoet Şar ja Qyzylsu ja etelässä Şarin sivujoki Jarma sekä Zaisanjärveä kohti virtaavat Kökpektı ja Aşşysu. Länsiosassa on järviä kuten Qazyljan, Balyqşyjärvet, Şolaqterek, Aqsor, Tūzdyköl, Aşşyköl ja Qarasor. Şarjoelle on rakennettu tekojärvi. Kasvillisuus on etupäässä aroa. Jokien varsilla on rantametsiä. Eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, jänis ja argaali.[3]
Vuonna 1928 perustettuun[4] piiriin kuuluvat Şarin kaupunki sekä Aqjalin, Arşalyn, Belterekin, Bırlıkin, Bırlıkşılin, Böjegürin, Jañğyztöben, Jarman, Jaryqin, Qalanbūlaqin, Qalbataun, Qarasun, Qaratöben, Qyzylağaşin, Şalabain, Suyqbūlaqin, Üşbiıkin ja Äuezovin kyläpiirikunnat[5]. Kaupunkiväestön osuus on 18,0 prosenttia[2]. Asukkaista on vuoden 2026 arvion mukaan 91,6 prosenttia kazakkeja ja 5,2 prosenttia venäläisiä[6].
Piirin kautta kulkee Almatyn ja Semein välinen maantie sekä Turkestanin–Siperian rautatie[3]. Asukkaiden pääelinkeino on karjanhoitoon (nautoja, lampaita ja hevosia) sekä viljan, auringonkukan ja perunan viljelyyn erikoistunut maatalous. Piirissä toimii suuri kultaa tuottava kaivosyritys, sementtitehdas, veturien korjauspaja ja pumpputehdas. Huomattava merkitys on myös pienyrittäjyydellä.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Priloženije 1 k postanovleniju Pravitelstva Respubliki Kazahstan ot 30 ijunja 2023 goda № 529 Ofitsialnyi informatsionnyi resurs Premjer-ministra Respubliki Kazahstan. Viitattu 10.6.2026.
- 1 2 Tšislennost naselenija po polu i po tipu mestnosti na natšalo 2026 goda Qazstat. Viitattu 10.6.2026.
- 1 2 3 Atameken: Geografialyq ensiklopedia, s. 226. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2011. ISBN 9965-893-70-5
- 1 2 Plan razvitija Žarminskogo raiona oblasti Abai na 2026–2030 gody Akimat Žarminskogo raiona. Viitattu 10.6.2026.
- ↑ Klassifikator administrativno-territorialnyh objektov Qazstat. 16.3.2026. Viitattu 10.6.2026.[vanhentunut linkki]
- ↑ Tšislennost naselenija po otdelnym etnosam Respubliki Kazahstan na natšalo 2026 goda Qazstat. Viitattu 10.6.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]