Japanintuomi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Japanintuomi
P grayana2.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Alaheimo: Amygdaloideae
Suku: Tuomet Prunus
Laji: grayana
Kaksiosainen nimi

Prunus grayana
Maxim.

Synonyymit
  • Padus acrophylla C.K.Schneid.
  • Padus grayana (Maxim.) C.K.Schneid.
  • Prunus padus var. japonica Miq.
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Japanintuomi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Japanintuomi Commonsissa

Japanintuomi (Prunus grayana, jap. ウワミズザクラ, Uwa-mizu-zakura, kiin.: 灰叶稠李; pinyin: Huī yè chóu lǐ) on Japanista ja Kiinasta kotoisin oleva tuomilaji, jota esiintyy keskimäärin 1 000–3 800 metrin korkeudessa lauhkealla vyöhykkeellä. Se suosii auringonpaistetta ja tuoretta mutta läpäisevää maaperää.

Japanintuomi on hyvin läheistä sukua suomalaiselle tuomelle (Prunus padus), eroten siitä piikkimäisillä lehtihampaillaan (tuomella tylppäkärkiset) ja pitemmällä kukkavartalollaan.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanintuomi on pieni kapearunkoinen ja voimakastuoksuinen lehtipuu, jonka korkeus on 8–20 metriä. Kuoren väri vaihtelee vaaleanharmaasta violetinharmaaseen, ja siinä on vaakasuoria ruskeita raitoja. Hammaslaitaiset lehdet ovat muodoltaan soikeita tai munanmuotoisia, 4–10 senttiä pitkiä ja 1,8–4,5 senttiä leveitä. Hampaiden kärjet ovat piikkimäisiä ja lehden alimmissa hampaissa on kaksi rauhasta.

Kaksineuvoiset valkoiset kukat puhkeavat huhtikuussa lehtien jälkeen 5–8 senttiä pitkiin terttuihin, kukin halkaisijaltaan 7–10 millimetriä. Hedelmä on pieni keskikesällä kypsyvä luumarja, läpimitaltaan noin 8 millimetriä, aluksi vihreä, myöhemmin punainen ja lopulta musta.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanintuomen kukat, hedelmät ja siemenet ovat syömäkelpoisia, ja niitä käytetään ruoaksi etenkin Japanissa. Suolaan säilötyistä hedelmistä valmistetaan Anningo-nimistä ruokalajia. Kuoresta ja juurista saa vihreää väriainetta. Puuaines on erittäin kovaa ja halkeilee helposti. Sitä käytetään erilaisten kaappien valmistukseen ja muihin koristetarkoituksiin.

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Friedrich Anton Wilhelm Miquel kuvasi lajin tieteelle vuonna 1864 nimellä Prunus padus var. japonica Philipp Franz von Sieboldin keräämien näytteiden perusteella. Vuonna 1883 pietarilainen Karl Maximovicz totesi aiempaa kirjallisuutta tutkittuaan japanintuomen olevan erillinen kasvilaji ja nimesi sen Asa Grayn mukaan Prunus grayanaksi.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Prunus grayana