Japanintammisilkkikehrääjä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Japanintammisilkkikehrääjä
Antherea yamamai.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Kehrääjämäiset Bombycoidea
Heimo: Riikinkukkokehrääjät Saturniidae
Alaheimo: Saturniinae
Suku: Antheraea
Laji: yamamai
Kaksiosainen nimi
Antheraea yamamai
(Guérin-Méneville, 1861)
Katso myös
 Commons-logo.svg Japanintammisilkkikehrääjä Commonsissa

Japanintammisilkkikehrääjä (Antheraea yamamai) on kookas itäaasialainen yöperhonen, joka on vieraslajina levinnyt myös Eurooppaan.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanintammisilkkikehrääjä on yleensä kellanruskea, mutta värin sävy vaihtelee yksilöittäin keltaisesta suklaanruskaan. Etusiiven kärki kaartuu sirppimäisesti, ja jokaisen siiven keskellä on pyöreä, kirjava silmätäplä. Silmätäplän keskiosa on läpikuultava. Takasiiven silmätäplään liittyy soikea, mustanruskea läiskä. Siipiväli on 110–150 mm.[1]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanintammisilkkikehrääjän luontainen elinalue on Japani. Laji tuotiin silkinvalmistusta varten Itävaltaan 1860-luvulla. Sittemmin luontoon päässeistä yksilöistä on muodostunut luonnonvarainen kanta Sloveniasta ja Italiasta Etelä-Saksaan ulottuvalle alueelle. Saksassa laji on viimevuosina levinnyt pohjoisemmaksi.[2] Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena elokuun puolivälistä syyskuulle.

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Molemmat sukupuolet ovat aktiivisia öisin ja lentävät valolle. Aikuiset perhoset kuoriutuvat kotelostaan iltapäivällä ja naaras houkuttelee koiraita erittämiensä feromonien avulla. Naaras munii ensimmäiset munat lepopaikalleen ja loput lennosta ravintokasville. Häirittynä perhonen pudottautuu maahan.

Japanissa japanintammisilkkikehrääjää on kasvatettu silkintuotantoa varten. Toukan kotelokopakseen erittämää vahvaa ja elastista mutta huonosti värjäytyvää silkkiä kutsutaan tensan- tai yamamai-silkiksi.[3]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää pääasiassa eri tammilajeilla (Quercus), mutta kelpuuttaa myös muita ravintokasveja kuten pyökin (Fagus sylvatica) ja jalokastanjan (Castanea sativa).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]