Japaninkelasköynnös
| Japaninkelasköynnös | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Celastrales |
| Heimo: | Kelasköynnöskasvit Celastraceae |
| Suku: | Kelasköynnökset Celastrus |
| Laji: | orbiculatus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Celastrus orbiculatus |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Japaninkelasköynnös (Celastrus orbiculatus) on kelasköynnöskasvien heimoon ja kelasköynnösten sukuun kuuluva kiipeilevä pensas, jolla on näyttävät hedelmät ja korea syysväri. Lajia kasvaa luonnonvaraisena Itä-Aasian lauhkealla vyöhykkeellä, ja sen hedelmiä käytetään perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä. Japaninkelasköynnöstä käytetään usein myös koristekasvina.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kasvutapa ja lehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Japaninkelasköynnös on jopa 12 metrin korkuiseksi kasvava köynnös tai kiipeilevä pensas. Kasvin pyöreissä, kaljuissa, ruskeissa tai harmaanruskeissa oksissa on jonkin verran huomaamattomia korkkiraitoja. Ydin on kiinteää ja valkoista. Hankasilmut ovat 1–3 millimetrin pituisia ja soikeanpyöreitä tai elliptisiä.
Japaninkelasköynnöksen lehdillä on ohut, 1–2 senttimetrin pituinen varsi. Sahalaitainen lehtilapa on yksinkertainen, 5–13 senttimetriä pitkä ja 3–9 senttimetriä leveä, tavallisesti leveän munanmuotoinen, joskus pyöreä tai suorakulmaisen elliptinen. Lehdenkärki on leveästi pyöreä, kapeneva tai piikkimäinen, tyvi tylpänpyöreä. Lehdissä on 3–5 lehtisuonta. Sekä lehden ylä- että alapinta ovat vaaleanvihreitä; yläpinta on tavallisesti kalju, alapinta kalju tai lehtisuonien kohdalta harvakarvainen.
Kukat ja hedelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaksikotainen japaninkelasköynnös kukkii toukokuusta kesäkuuhun. Sinivihreät kukat kasvavat yksittäin tai korkeintaan seitsemän kukan muodostamissa 1–3 senttimetrin pituisissa kukinnoissa lehtihangoissa tai oksankärjissä. Hedekukissa on tylpät kolmikulmaiset verholehdet; terälehdet ovat 3–4 millimetriä pitkiä ja 2–2,5 mm leveitä. Mehevä kiekko on tasaisen kulhomainen, pyöreän tylppäkärkinen ja tasainen. Lyhyet heteet ovat 2–3 millimetrin pituisia. Emikukkien kruunu on lyhyempi kuin hedekukkien. Sikiäin on suunnilleen pyöreä, vartaloltaan noin 1,5 millimetrin pituinen. Luotti on selvästi kolmilohkoinen; lohkojen kärjet ovat heikosti kaksiosaiset.
Heinä–lokakuussa kypsyvä hedelmä on 8–13 millimetrin mittainen, lähes pyöreä, oranssinkeltainen, kolmilohkoinen kota. Oranssinpunaisen siemenvaipan peittämät punertavanruskeat siemenet ovat 4–5 millimetriä pitkiä ja 2,5–3 leveitä, litteähköjä. Niiden öljypitoisuus on jopa 50 prosenttia.
Kromosomiluku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Japaninkelasköynnöksen kromosomiluku on 2n = 46.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Japaninkelasköynnös kasvaa luonnonvaraisena Aasian lauhkeissa osissa Mongoliassa, Venäjällä Primorjen aluepiirissä ja Sahalinilla, Korean niemimaalla, Japanissa Hokkaidon, Honshun, Kiushun ja Shikokun saarilla sekä Kiinassa Anhuin, Gansun, Hebein, Heilongjiangin, Henanin, Hubein, Jiangsun, Jiangxin, Jilinin, Liaoningin, Sisä-Mongolian, Shaanxin, Shandongin, Sichuanin ja Zhejiangin maakunnissa. Yleisesti koristekasvina käytettävä laji on Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvaltain kaakkoisosassa levinnyt myös luontoon.
Elinympäristö ja kasvupaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luonnossa japaninkelasköynnös kasvaa sekametsissä, metsänreunoissa, tiheiköissä ja rinneniityillä kuivahkossa tai tuoreessa, heikosti happamassa tai emäksisessä, kohtalaisen ravinteikkaassa maaperässä aurinkoisilla tai puolivarjoisilla kasvupaikoilla, jotka ovat kesällä viileitä ja talvella kylmiä. Laji on pakkasenkestävä. Levinneisyysalue vastaa talvenkestävyysvyöhykettä 5a, jossa keskimääräiset vuoden alimmat lämpötilat ovat−28,8 – −26,1 °C (−20 – −15 °F).
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Japaninkelasköynnös (Celastrus orbiculatus) on kelasköynnösten (Celastrus) suvun samannimiseen alasukuun ja kelasköynnöskasvien (Celastraceae) heimon Celastroideae-alaheimoon kuuluva kasvilaji, jonka kuvasi ensimmäisenä Carl Peter von Thunberg vuonna 1784. Muinaiskreikan erästä ikivihreää puuta tarkoittavasta sanasta kelastra tuleva sukunimi Celastrus tarkoitti jo ennen Linnén aikaa useita eri ikivihreitä kasvilajeja. Lajinimi orbiculatus puolestaan tulee latinasta ja merkitsee "pyöreä" viitaten lehtilavan muotoon. Eräs lajinimen synonyymi on Celastrus articulatus Thunb..
Japaninkelasköynnöksestä on olemassa kaksi muunnosta; näistä Celastrus orbiculatus var. orbiculatus eroaa Celastrus orbiculatus var. punctatus (Thunb.) Rehder-muunnoksesta voimakkaammalla kasvullaan, pienemmillä lehdillään ja erilaisilla lehtilavoillaan. Jälkimmäinen esiintyy luonnonvaraisena Itä-Aasiassa.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koristeellisten hedelmiensä ja korean syysvärinsä vuoksi japaninkelasköynnöstä käytetään usein koristekasvina. Se on myös tehokas mehiläiskasvi. Hedelmiä käytetään Kiinan pohjois- ja koillisosissa osana perinteistä kiinalaista lääketiedettä. Kasvin kuorta käytetään kuidun valmistukseen.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
