James Tissot

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
James Tissot
James Tissot noin vuonna 1860.
James Tissot noin vuonna 1860.
Henkilötiedot
Koko nimi James Tissot (alk. Jacques-Joseph Tissot)
Syntynyt15. lokakuuta 1836
Nantes
Kuollut8. elokuuta 1902 (65 vuotta)
Chenecey-Buillon
Kansalaisuus Ranska
Ammatti taidemaalari ja kuvittaja
Taiteilija
Salanimi Coïdé
Taidesuuntaus Japonismi ja realismi
James Tissot: Un Dejeuner
James Tissot: Pyhä Joosef etsii majapaikkaa Betlehemissä, Brooklyn Museum Yhdysvallat.

James Tissot (alk. Jacques-Joseph Tissot, 15. lokakuuta 1836 Nantes8. elokuuta 1902 Chenecey-Buillon) oli ranskalainen taidemaalari ja kuvittaja.[1] Tissot tuli tunnetuksi muodikkaasti pukeutuneita naisia esittävistä maalauksistaan. Vuonna 1871 hän muutti Lontooseen Pariisista, missä oli jo ehtinyt saavuttaa kuuluisuutta.

Usean muun 1800-luvun lopun taiteilijan tavoin Tissot oli kiinnostunut mystiikasta ja spiritismistä. Hänen vuoden 1885 maalauksensa The Apparition esittää hänen vuonna 1882 kuolleen naisystävänsä Kathleen Newtonin ilmestymistä hänelle henkioppaan seurassa.[2][3] Myöhemmin hän koki uskonnollisen näyn Saint-Sulpicen kirkossa ja alkoi maalata Raamattu-aiheisia maalauksia.[4]

Elämänvaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tissot syntyi varakkaan kauppiaan perheeseen. Hartaan katolilainen isä lähetti pojan jesuiittojen ylläpitämään kouluun saamaan perusopetuksensa. Näyttää siltä, että isä ei aluksi juuri hyväksynyt ajatusta siitä, että hänen poikansa olisi kuvataiteilija.[5]

Taideopintonsa Tissot aloitti vuonna 1856 Pariisissa Ecole des Beaux Arts’ssa. Hän ystävystyi Pariisin aikoinaan Edgar Degasin kanssa, ja hän tapasi myös tulevan merkittävän taiteilijan James McNeill Whistlerin. Näihin aikoihin hän myös muutti etunimensä Jacquesista Jamesiksi ja alkoi ajatella itselleen uraa eräänlaisena taiteilijayrittäjänä. Vuonna 1864 hänen työnsä olivat esillä Lontoon Royal Academyssa ja Tissot huomasi, että kaupungissa on paljon varakkaita ihmisiä, jotka haluavat ostaa taidetta.[5]

Ehkäpä juuri Lontoon kokemustensa vuoksi Tissot alkoi maalata realistisia maalauksia arkielämässä, joissa kuvattiin usein muodikkaasti pukeutuneita naisia. Lisäksi hän maalasi tyylikkäitä muotokuvia. Maalaukset takasivat hänelle hyvän aseman Pariisin taidemaailmassa.[6]

Vuonna 1870 puhkesi Ranskalle tappiollinen Ranskan–Preussin sota. Tissot joutui rintamalle. Sodan jälkiselvittelyihin kuului Pariisin kommuuni, ja Tissot’ta epäiltiin sen kannattajaksi. Hän päätti vaikeuksia välttääkseen muuttaa Lontooseen toukokuussa vuonna 1871.[6]

Tissot’n ystävystyminen Vanity Fair -lehden toimittajan kanssa avasi hänelle monia ovia seurapiireihin ja antoi myös työtilauksia. Tissot maalasi taitavia, mutta sovinnaisia kuvia vaurastuneen ylemmän keskiluokan elämästä. Taidekriitikko John Ruskin piti niitä enemmän maalauksina valokuvista kuin oikeina taideteoksina. Muutenkin hänen katsottiin olevan vain nousukkaiden taidemaun myötäilijä. Maalaukset takasivat hänelle hyvän toimeentulon ja hän saattoi ostaa vuonna 1873 itselleen talon St. John Woodsista, missä hän asui Lontoon kautensa loppuun asti.[5]

1870-luvun puolivälissä Tissot tapasi irlantilaistaustaisen Kathleen Newtonin, jonka varhaisempia vuosia kuvailtiin skandaalinkäryisiksi. Newton oli matkustellut Intiassa, ja Intian matkan aikaisesta suhteesta oli yksi lapsi. Newtonista tuli Tissot’n malli, muusa ja elämän suuri rakkaus. Tissot’n maalaukset Newtonista kuvaavat kauniisti heidän suhdettaan. Kaikki eivät heidän suhdettaan hyväksyneet. Monilla varakkailla lontoolaisilla miehillä oli rakastajatar, mutta suhde ei ollut yhtä julkinen kuin Tissot’n ja Newtonin.[5]

Tissot ja Newton lopettivat kaupungilla juhlimisen osittain ympäristön paheksunnan johdosta, osaksi siksi että pariskunta halusi keskittyä perhe-elämään, johon kuuluivat Newtonin lapset ja sisar. He eivät olleet erakkoja, sillä heillä vieraili taiteilijoita. Newtonille syntyi vuonna 1876 poika, Cecil. Cecil Newtonin isän uskotaan olleen Tissot. 1870-luvun lopulla Newtonin terveys heikkeni ja hänellä todettiin tuberkuloosi.[5][7]

Tissot pysyi uskollisesti sairastuneen puolisonsa vierellä. Katolinen kirkko ei antanut heille lupaa avioitua. Epätoivoinen Newton riisti hengen itseltään vuonna 1882, eikä häntä saanut tämän vuoksi haudata siunattuun maahan. Viikon kuluttua hautajaisista järkyttynyt Tissot jätti kotitalonsa eikä palannut sinne koskaan. Talon osti myöhemmin taiteilija Lawrence Alma-Tadema.[5]

Pariisiin palattuaan Tissot yritti uudistaa asemansa Ranskan taide-elämässä. Hän julkaisia viisitoistaosaisen maalaussarjan La Femme de Paris, vuosina 1883–1885 maalattu sarja esittää muodikkaasti puettuja pariisittaria värikkäissä ja suurikokoisissa maalauksissa. Maalausten toteutus ei ollut Tissot’n parasta tasoa. Näihin aikoihin hänen arvellaan päättäneen omistaa elämänsä pelkästään Raamatun kuvittamiselle.[8]

Raamattu-aiheisia maalauksiaan varten Tissot vieraili useasti Pyhällä Maalla nähdäkseen omin silmin, miltä siellä näyttää. Hän vieraili tuolloin Osmanien valtakuntaan kuuluneessa Palestiinassa vuosina 1886–1887, 1888 ja 1889. Hän teki kaikkiaan 365 guassimaalausta käsittäneen sarjan Kristuksen elämä. Samaan aikaan hän maalasi useita muotokuvia aristokraattisista naisista ja aikansa seurapiirihenkilöistä. Kristuksen elämää kuvannut teossarja oli näytteillä useissa paikoissa, kuten Pariisissa, Lontoossa ja New Yorkissa, ja siitä tuli yleisön suursuosikki.[8]

Kuollesaan Tissot oli sekä varakas että arvostettu. The Evening Post -lehti vertasi Tissot’ta William Blakeen. Lehden mukaan Tissot’n onnistui ainutlaatuisesti yhdistää myyttiset tapahtumat realismiin.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Krystyna Matyjaszkiewicz: Tissot, Jacques Joseph [known as James Tissot] Oxford Dictionary of National Biography. 19.5.2011. (englanniksi)
  2. Anderson, Sharon: James Tissot: Fashion and Faith at the Legion of Honor (Originally published in the Marina Times San Francisco in October 2019) Mindtheimage.com. 31.12.2019. Viitattu 19.12.2023. (englanniksi)
  3. Isaacs, Deanna: James Tissot’s tragic muse Chicago Reader. 19.8.2013. Viitattu 19.12.2023. (englanniksi)
  4. Kendrick, Tracy: Fashion & Faith: James Tissot in San Francisco France-Amérique. 10.10.2019. Viitattu 19.12.2023. (englanniksi)
  5. a b c d e f Jacques Tissot. Victorian Art in Britain. Arkistoitu 14.6.2006. (englanniksi)
  6. a b James Tissot, French artist Encyclopædia Britannica. (englanniksi)
  7. James Tissot Detailed Biography, Lifestyle and His Works Victorian era. (englanniksi)
  8. a b c Paquette, Lucy: James Tissot (1836-1902): a brief biography Victorian Web. 26.1.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]