James Oglethorpe
James Edward Oglethorpe (22. joulukuuta 1696 Lontoo – 30. kesäkuuta 1785 Cranham, Essex) oli brittiläinen upseeri ja parlamentin jäsen, joka perusti Yhdysvaltojen Georgian osavaltion. Hän oli tunnettu myös filantropiastaan ja pyrkimyksistään tarjota Britanniassa velkavankeuteen joutuneille mahdollisuus uuteen alkuun Pohjois-Amerikassa.
James Edward Oglethorpe syntyi Lontoossa kymmenlapsisen perheen kuopukseksi. Lontoon-asunnon lisäksi perheellä oli maatila Westbrook Manor Surreyn Godalmingissä. Perhe vuokrasi maita muille ja oli siksi hyvätuloinen. Vuonna 1698 isä Theophilus Oglethorpe valittiin parlamentin alahuoneeseen, ja jokainen hänen kolmesta pojastaan toimivat myöhemmin myös sen jäseninä.[1]
James Oglethorpe opiskeli Oxfordin yliopiston Corpus Christi Collegessa. Kun Euroopassa alettiin pelätä turkkilaisten hyökkäystä, Oglethorpe keskeytti opintonsa ja siirtyi sotilasakatemiaan Ranskaan. Hän jatkoi matkaa Itävaltaan, jossa hänestä tuli Savoijin prinssi Eugenin sotilasneuvonantaja. Kun Itävallan–Turkin sota 1716–1718 oli ohi, Oglethorpe palasi Oxfordiin jatkamaan opintojaan muttei suorittanut tutkintoa. Hän palasi kotitilalle Godalmingiin ja tuli valituksi alahuoneeseen 1722 isänsä ja kahden isonveljensä jälkeen.[1]
Vuonna 1729 Oglethorpen ystävä joutui velkojensa takia vangiksi ja joutui rahattomana kaltoin kohdelluksi, koska tuolloin vankien piti maksaa ruoastaan ja asumisestaan vankilassa. Ystävä kuoli vankilassa isorokkoon, ja Oglethorpe alkoi vaatia maan vankiloihin uudistuksia. Hän saikin paljon aikaan, mutta auttaakseen velkavankeudesta vapautuneita uuteen alkuun hän alkoi ajaa uuden siirtokunnan perustamista Amerikkaan.[1]
Kuningas Yrjö II (engl. George II) antoi käyttöön uuden alueen Pohjois-Amerikan kaakkoiskulmasta, ja vuonna 1733 Oglethorpen johtama 115-henkinen retkikunta rantautui nykyisen Savannah’n kaupungin rannikolle. Uusi siirtokunta nimettiin kuninkaan mukaan Georgiaksi.[1]
Sosiaalisin perustein perustetusta siirtokunnasta tuli myös sotilaallisesti tärkeä Britannian eteläisten siirtokuntien puolustuksen kannalta Floridan alueen espanjalaisia vastaan. Oglethorpe matkusti usein takaisin Englantiin anomaan apua linnoitusten rakentamiseksi. Kun Britannian ja Espanjan välinen sota Jenkinsin korvasta puhkesi 1739, Oglethorpen joukot hyökkäsivät espanjalaisten tukikohtaan St. Augustineen, mutta epäonnistuivat, ja Oglethorpe joutui vetäytymään tukikohtaansa St. Simonsin saarelle.[1]
Heinäkuussa 1742 Espanjan laivasto rantautui valtaamaan Georgiaa, mutta useiden taisteluiden jälkeen Oglethorpen joukkojen onnistui saada espanjalaiset vetäytymään St. Augustinen tukikohtaansa. Oglethorpessa tuli Englannissa kansallissankari, ja kuningas ylensi hänet prikaatinkenraaliksi. Hän sai myös takaisin omaisuuttaan, jonka hän oli käyttänyt Georgian-hankkeen osittaiseksi rahoittamiseksi. Oglethorpe jäi Englantiin ja avioitui 1744 vauraan perijättären Elizabeth Wrightin kanssa. He asettuivat asumaan vaimon perimään Cranham Halliin. Vuoteen 1750 mennessä Oglethorpe oli vetäytynyt Georgian siirtokunnan hallintoelimistä ja putosi vuoden 1754 vaaleissa myös parlamentista. Legendan mukaan lähes 80-vuotiasta Oglethorpea olisi pyydetty vielä mukaan Yhdysvaltain vapaussotaan 1775–1783, mutta hän olisi kieltäytynyt. Toisen tarinan mukaan hän olisi sotinut vielä 60-vuotiaana salanimellä brittijoukoissa manner-Euroopassa käydyssä seitsenvuotisessa sodassa vuosina 1756–1763.[1]
Oglethorpe kuoli Cranham Hallissa 1785.[1] Hänen mukaansa on nimetty muun muassa Atlantan lähellä Brookhavenissä sijaitseva Oglethorpe University ja Atlantasta itään sijaitseva Oglethorpen piirikunta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta James Oglethorpe Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
