James Dunlop

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
James Dunlop
James Dunlop, ca. 1843 oil portrait by Joseph Backler a2448001h.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt31. lokakuuta 1793
Dalry, Ayrshire, Skotlanti
Kuollut22. syyskuuta 1848 (54 vuotta)
Uusi Etelä-Wales, Australia
Koulutus ja ura
Tutkimusalue Tähtitiede

James Dunlop (31. lokakuuta 1793 Dalry, Ayrshire, Skotlanti22. syyskuuta 1848 Uusi Etelä-Wales, Australia) oli skotlantilais-australialainen tähtitieteilijä.[1][2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dunlop aloitti kaukoputkien rakentamisen teini-ikäisenä vuonna 1810 ja kiinnostui tähtitieteestä tutustuessaan Thomas Brisbaneen vuonna 1820. Kun Brisbane nimitettiin Uuden Etelä-Walesin kuvernööriksi, hän nimitti Dunlopin Carl Rümkerin apulaistähtitieteilijäksi vasta perustettuun Parramattan observatorioon vuonna 1821. Dunlop teki lukuisia löytöjä eteläiseltä pallonpuoliskolta näkyvistä syvän taivaan kohteista. Hän löysi galaksit NGC 5128 ja NGC 1808 vuonna 1826. Kesäkuussa 1822 Dunlop näki ensimmäisenä Encken komeetan paluun. Dunlop työskenteli Brisbanen yksityisessä observatoriossa Roxburghissa Skotlannissa vuosina 1827–1831. Parramattan observatorion johtajana hän toimi vuosina 1831–1847.[1][2]

Dunlop muistetaan 7385 tähden luettelosta, jonka William Richardson kokosi Dunlopin vuosina 1822–1826 Parramatta observatoriossa tekemistä havainnoista, hänen 621 tähtisumun luettelostaan, joka julkaistiin Philosophical Transactions -lehdessä vuonna 1828, ja hänen kaksoistähtien luettelostaan, joka julkaistiin Memoirs of the Royal Astronomical Society -lehdessä vuonna 1829.[1][2]

Dunlopille myönnettiin vuonna 1828 Kuninkaallisen tähtitieteellisen seuran kultamitali hänen tähti- ja tähtisumuluetteloistaan.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d James Dunlop Australian Dictionary of Biography. 2006. Viitattu 08.07.2022.
  2. a b c d James Dunlop The University of Melbourne eScholarship Research Centre. 2007. Viitattu 08.07.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]