Jambylin piiri (Almatyn alue)
| Jambylin piiri Жамбыл ауданы |
|
|---|---|
 Rotkolaakso Ilin Alatauvuorilla. |
|
_in_Kazakhstan.svg) Piiri Kazakstanin kartalla. |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Alue | Almatyn alue |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Ūzynağaş |
| Pinta-ala | 19 300 km² |
| Väkiluku (2026) | 170 729 |
| Aikavyöhyke | UTC+5 |
Jambylin piiri (kaz. Жамбыл ауданы, Jambyl audany) on hallintopiiri Almatyn alueella Kazakstanissa. Sen keskus on Ūzynağaşin kylä. Piirin pinta-ala on 19 300 neliökilometriä.[1] Siellä oli arviolta 170 729 asukasta vuonna 2026[2].
Almatyn alueen lounaisosassa sijaitseva Jambylin piiri rajoittuu pohjoisessa Balqaşin ja idässä Ilin ja Qarasain piireihin, lännessä Jambylin alueen Qordain, Şun ja Moiynqūmin piireihin sekä etelässä Kirgisian Tšüin alueeseen. Sen eteläosassa kohoaa Ilin Alatau ja lounaisosassa Şu-Ilivuoret. Pohjoisosassa ovat Bozoin laakio ja Qaraoin laakso ja pohjoisimpina Añyraqain ja Jusandalan tasangot sekä Tauqūmin hiekka-aavikko. Hyötykaivannaisiin kuuluvat värimetallit, kalkkikivi ja rakennuskivi.[1]
Seudun ilmasto on mantereinen. Etelässä talvi on melko lyhyt ja leuto. Keskilämpötila on tammikuussa –8:sta –12:een ja heinäkuussa 20–25 astetta. Vuotuinen sademäärä on pohjoisessa 200–300 ja vuorten reuna-alueilla noin 500 millimetriä. Vuorilta saa alkunsa Kürtın alku- ja sivujokia, joiden vettä käytetään maatalouden keinokasteluun ja sähkön tuotantoon. Kasvillisuus koostuu etupäässä erilaisista ruohokasveista. Pohjoisen hiekkatasangoilla kasvaa saksauleja ja jokilaaksoissa pensaikkoa. Eläinkuntaan kuuluvat argaali, siperianvuohi, aasianmetsäkauris, saiga-antilooppi, kuhertajagaselli, susi ja kettu.[1]
Vuonna 1928 perustettuun[1] piiriin kuuluvat Aidarlyn, Aqqainarin, Aqseñgırin, Aqterekin, Berıktasin, Bozoin, Degeresin, Jambylin, Myñbaevin, Mätıbūlaqin, Qaraqastekin, Qarasun, Qarğalyn, Samsyn, Sarytauqūmin, Şienin, Şolaqqarğalyn, Talapin, Taranin, Temırjolin, Ülgılın, Ülkenin, Üñgırtasin ja Ūzynağaşin kyläpiirikunnat[3]. Väestöstä lähes kolmasosa asuu piirikeskuksessa[2]. Asukkaista on vuoden 2026 arvion mukaan 85,9 prosenttia kazakkeja, 4,8 prosenttia venäläisiä, 2,4 prosenttia uiguureja, 1,4 prosenttia azereja ja 1,0 prosenttia turkkilaisia[4].
Piirin kautta kulkevat Almatyyn johtavat maantiet ja rautatie. Sen pääelinkeinot ovat rakennustarvike-, tekstiili- ja elintarviketeollisuus sekä maatalous, joka on keskittynyt karjanhoitoon (nautoja, lampaita, vuohia, hevosia ja siipikarjaa) ja viljan, sokerijuurikkaan, vihannesten ja perunan viljelyyn.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 Atameken: Geografialyq ensiklopedia, s. 215–216. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2011. ISBN 9965-893-70-5
- 1 2 Tšislennost naselenija po polu i po tipu mestnosti na natšalo 2026 goda Qazstat. Viitattu 5.5.2026.
- ↑ Klassifikator administrativno-territorialnyh objektov Qazstat. 16.3.2026. Viitattu 5.5.2026.
- ↑ Tšislennost naselenija po otdelnym etnosam Respubliki Kazahstan na natšalo 2026 goda Qazstat. Viitattu 5.5.2026.
- ↑ Jetısu. Ensiklopedia, s. 285–286. Almaty: Arys, 2004. ISBN 9965-17-134-3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]