Jambylin alue
| Jambylin alue Жамбыл облысы Жамбылская область |
|
|---|---|
 Şun pohjoispuolista aroa. |
|
 Vaakuna |
|
 Alueen sijainti Kazakstanissa. |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Piiritasoisia kaupunkeja | 1 |
| Piirejä | 10 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Taraz |
| Pinta-ala | 144 300 km² |
| Väkiluku (2021) | 1 199 259 |
| Aikavyöhyke | UTC+5 |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | KZ-ZHA |
| Alueen sivusto | |
Jambylin alue (kaz. Жамбыл облысы, Jambyl oblysy; ven. Жамбылская область, Žambylskaja oblast) on hallintoalue Kazakstanin eteläosassa. Sen hallinnollinen keskus on Taraz. Alueen pinta-ala on 144 300 neliökilometriä.[1] Vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan siellä oli 1 199 259 asukasta[2].
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jambylin alue rajoittuu lännessä Türkıstanin, pohjoisessa Ūlytaun ja Qarağandyn ja idässä Almatyn alueeseen sekä etelässä Kirgisiaan[1]. Alue on pinnanmuodostukseltaan etupäässä tasankoa. Pohjoisosassa on Betpaqdalan saviaavikko, joka laskeutuu jyrkästi Şujoen laaksoon. Şun eteläpuolella sijaitsee kumpuileva Moiynqūmin hiekka-aavikko. Lounaassa on Qarataun vuorijono (korkeus 1 660 metriä), idässä ja kaakossa Jeltau- ja Aitauvuoret (1 506 metriä) sekä etelässä Kirgiisivuorten pohjoisrinne (4 000 metriä) reunatasankoineen.[3] Hyötykaivannaisiin kuuluvat maakaasu, fosforiitti, kulta, hopea, kivihiili, baryytti, kipsi, ruokasuola ja erilaiset rakennusaineet[1].
Alueella vallitsee mannerilmasto. Pohjoisosan tasangolla talvet ovat kylmiä ja kesät kuumia ja kuivia.[3] Keskilämpötila on tammikuussa –10:stä –12:ään ja heinäkuussa 25–26 astetta[1]. Vuorten lähellä ilmasto on leudompi:[3] keskilämpötila on tammikuussa –5:stä –8:aan ja heinäkuussa 20–22 astetta. Sademäärä kasvaa pohjoisen 100:sta vuorten reuna-alueiden 500 millimetriin ja vuoristossa se on 800–900 millimetriä.[1]
Tärkeimmät joet ovat vuorilta virtaavat Şu ja Talas, jotka ehtyvät tasangolle. Pohjoisosassa ei ole lainkaan pysyviä jokia. Alueeseen kuuluu koillisessa osa Balqaşjärvestä. Muita järviä ovat Bilıköl, Aqköl ja Aşşyköl.[3]
Tasangolla ja vuorten reuna-alueilla on aavikkokasvillisuutta, jokiuomissa rantatiheikköjä ja vuorilla 800–1 500 metrin korkeudella aroa, jota käytetään keinokasteltuun maanviljelyyn. Ylempänä kasvaa paikoin harvaa haapa- ja kuusimetsää. Kirgiisivuorilla 2 100 metrin yläpuolella on alppiniittyjä.[3] Eläinkuntaan kuuluvat tasankojen kuhertajagaselli, aasianmetsäkauris ja saiga-antilooppi sekä vuorten argaali, susi, kettu, korsakki, mäyrä ja lumikko. Jokilaaksoissa elää villisikoja.[3] Alueen lounaiskulmaan kuuluu osa Aqsu-Jabağylyn luonnonpuistosta[1].
Hallinnollinen jako ja asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1939 perustettu[3] alue on saanut nimensä kansanrunoilija Jambyl Jabaevilta, jonka mukaan Tarazin kaupunki oli nimetty vuosina 1938–1997[4][5]. Se jakautuu hallinnollisesti Baizaqin, Jambylin, Jualyn, Merken, Moiynqūmin, Qordain, Sarysun, Şun, Talasin ja Tūrar Rysqūlovin piireihin sekä Tarazin kaupunkialueeseen[2]. Muita kaupunkeja ovat Qaratau, Jañatas ja Şu[1].
Suurin osa väestöstä asuu vuorten reuna-alueilla ja jokilaaksoissa. Pohjoisen tasangoilla asutus on hyvin vähäistä.[3] Kaupunkiväestön osuus on 43,0 prosenttia[2]. Asukkaista 74,7 prosenttia on kazakkeja, 7,0 prosenttia venäläisiä, 4,9 prosenttia dungaaneja, 2,5 prosenttia turkkilaisia, 2,5 prosenttia uzbekkeja, 1,5 prosenttia azereja ja 1,3 prosenttia kurdeja (vuonna 2025)[6].
Liikenne ja talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tärkeimmät liikenneväylät ovat Tarazin, Qarataun ja Jañatasin, Qūlanin ja Biškekin sekä Moiyntyn ja Şun väliset rautatiet ja Almatyn ja Şymkentin välinen maantie. Alueen läpi kulkee Buharan ja Almatyn välinen kaasujohto.[1]
Alueen pääelinkeinot ovat keinokasteluun perustuva maanviljely, laiduntamiseen perustuva karjanhoito ja paikallisia raaka-aineita jalostava teollisuus. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat kaivosteollisuus, kemian, kevyt ja elintarviketeollisuus. Qarataussa ja Jañatasissa tuotetaan fosforiittia, jota jalostetaan Tarazissa. Amangeldın kaasukondensaattikentän käyttöön oton jälkeen käynnistettiin uudelleen suuri voimalaitos Tarazissa. Maatalous tuottaa viljaa, vihanneksia, lihaa, villaa ja maitoa.[1] Suurimmat veronmaksajat vuonna 2022 olivat jalometalleja tuottava Altynalmas, Jambylin sementtitehdas ja lauhdevoimalaitos[7].
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueella toimii kaksi teatteria, filharmonia ja kaksi museoa. Historiallisia kohteita ovat 900–1200-luvuilta peräisin olevat Aişa Bibin, Babajy qatynin ja Şamansuran mausoleumit sekä muinaisen Tarazin museoalue.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Atameken: Geografialyq ensiklopedia, s. 217–219. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2011. ISBN 9965-893-70-5
- ↑ a b c Qazaqstan Respublikasynyñ halqy, I tom Qazstat. Viitattu 21.9.2025.
- ↑ a b c d e f g h Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 8, s. 189–190. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1972.
- ↑ Kazahskaja SSR: Kratkaja entsiklopedija, tom 2, s. 164. Alma-Ata: Glavnaja redaktsija Kazahskoi sovetskoi entsiklopedii, 1988. ISBN 5-89800-002-X
- ↑ Kazahstan: natsionalnaja entsiklopedija, tom 5, s. 162. Almaty: Qazaq entsiklopediasy, 2006. ISBN 9965-9908-5-9
- ↑ Tšislennost naselenija Respubliki Kazahstan po otdelnym etnosam i vozrastnym gruppam na natšalo 2025 g. Qazstat. Viitattu 10.10.2025.
- ↑ Žambylskaja oblast Regiony Kazakstana. Viitattu 22.9.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jambylin alue Wikimedia Commonsissa
