Jamal al-Din al-Afghani

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jamal al-din al-Afghani
Jamal al-din al-Afghani valokuvassa vuodelta 1883.
Jamal al-din al-Afghani valokuvassa vuodelta 1883.
Henkilötiedot
Syntynyt 1838
Asadabad, Iran
Kuollut 9. maaliskuuta 1897
Istanbul, Turkki
Ammatti teologi, poliitikko ja journalisti

Jamal al-Din al-Afghani (18389. maaliskuuta 1897) oli teologi, poliitikko ja journalisti. Hän moitti muslimeja tietämättömiksi ja sanoi islamilaisen maailman alennustilan johtuvan muslimeista. Hän myös kannatti islamin uudistamista sekä vastusti kolonialismia.[1][2] Al-Afghani yritti vaikuttaa useiden eri muslimaiden politiikassa ja keräsi aatteilleen kannattajia. Toisaalta häntä pidettiin usein myös harhaoppineena ja eri aikoina hän tuli karkotetuksi useista eri maista.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jamal al-Din al-Afghanin nuoruudesta tiedetään vain hyvin vähän. Nimestään al-Afghani huolimatta Jamal al-Din syntyi luultavasti šiialaiseen perheeseen Persiassa Asadabadissa lähellä Hamadania vuonna 1838.[3] Šiialaisena varttunut Jamal al-Din otti nimen al-Afghani mahdollisesti sulatuakseen paremmin sunnalaiseen ympäristöön hänen matkaillessaan Intiassa, Afganistanissa, Euroopassa ja Egyptissä.[4] Al-Afghani tunnetaan historiallisista lähteistä paremmin vasta vuodesta 1866 lähtien, jolloin hän toimi Kandaharissa. Afganistan oli ollut Dust Muhammad Khanin kuoltua vuonna 1863 sisällissodassa. Šir Ali Khan oli noussut valtaistuimelle vuonna 1866, mutta hänen veljensä Muhammad Azam Khan oli syrjäyttänyt hänet vuonna 1867. Jamal al-Din al-Afghani oli toiminut Azam Khanin neuvonantajana tämän vallattua Kandaharin vuonna 1866. Nopea nousu tärkeään asemaan oli tuolloin epätavallista ja on mahdollista, että al-Afghani joko oli tai esittäytyi Venäjän lähettiläänä Afganistanissa. Azam Khanin valtakausi jäi lyhyeksi ja Šir Ali palasi valtaistuimelle vuonna 1868. Al-Afghani karkotettiin saman vuoden marraskuussa.[3]

Afganistanista lähdettyään al-Afghani saapui Istanbuliin vuonna 1870. Hän ajautui nopeasti hankaluuksiin paikallisen uskonnollisen luokan kanssa näkemystensä takia ja vuonna 1871 hän siirtyi Kairoon Egyptiin. Kairossa al-Afghani alkoi kerätä kannattajia, joiden joukkoon lukeutuivat esimerkiksi sittemmin modernin islamilaisen liikeen perustanut Muhammad Abduh ja Wafd-puolueen perustanut Sad Zaghlul. Kannattajajoukkonsa ulkopuolella al-Afghani tunnettiin kuitenkin harhaoppineisuudesta. Egyptin kediivi Ismail oli syrjäytetty brittien ja Ranskan painostuksesta Egyptin taloudellisten vaikeuksien takia kesäkuussa 1879 ja uudeksi kediiviksi oli noussut Tawfiq. Al-Afghani oli pitänyt Ismailin vastaisia puheita ja yritti ilmeisesti päästä tämän seuraajan suosioon. Tawfiq uskoi kuitenkin al-Afghanin nostattavan tasavaltalaisia aatteita ja hänet karkotettiin taas elokuussa 1879.[3]

Egyptistä al-Afghani siirtyi Intiaan, jossa hän vaikutti Kalkuttassa ja Hyderabadissa. Tammikuussa 1883 hän matkusti edelleen Pariisiin, jossa hän alkoi julkaista brittiläisvastaista lehteä al-Urwat al-wuthqa. Pariisissa oleskellessaan al-Afghani saavutti mainetta islamin uudistajana ja eurooppalaisen vaikutusvallan vastustajana.[3] Hän otti kantaa esimerkiksi maan toimiin Afganistanissa, Egyptissä, Sudanissa ja Persiassa.[4] Hän väitti esimerkiksi olevansa yhteydessä Sudanissa brittejä vastaan sotineeseen mahdiin.[3] Al-Afghanin mukaan islamin sanomaa piti uudistaa järjen valossa eri aikakausien erillaisiin oloihin. Tieteen saralla läntiset saavutukset tulisi ohittaa islamiin perustuvalla tieteellä.[4] Islamin ja tieteen asemasta al-Afghani kävi tunnetuksi tulleen väittelyn ranskalaisen filosofi Ernest Renanin kanssa.[3] Islamilaisen ajattelun kannalta al-Afghani sai vaikutteita šaikhilaisuudesta ja mystisismistä. Hän oli ennemminkin poliitikko ja pragmatisti, kuin uskonnollinen dogmaatikko.[4]

Vuosina 1887, 1888 ja 1889 al-Afghani vaikutti Venäjällä, jossa oltiin ilmeisesti kiinnostuneita käyttämään hänen brittien vastaista sanomaansa Intiassa. Venäjältä hän siirtyi edelleen Persiaan, jossa hän pyrki šaahin neuvonantajaksi. Hänellä oli kuitenkin edelleen maine harhaoppineena ja šaahi Nasir al-Din Šah suhtautui häneen epäilevästi.[3] Al-Afghani levitti muun maussa ulkomaalaisten tupakkayhtiöiden toimilupien vastaisia pamfletteja ja hänen ajatuksensa olivat šaahin kannalta liian brittiläisvastaisia.[4] Lopulta al-Afghani alkoi saarnata šaahia vastaan ja hänet karkotettiin Persiasta vuonna 1892.[3] Persiasta al-Afghani siirtyi Irakiin, jossa hän kävi kirjeenvaihtoa Hajji Mirza Hazan Širazin kanssa määräten tämän aloittamaan tupakan boikotin.[4] Irakista al-Afghani siirtyi edelleen Lontooseen ja myöhemmin jälleen Istanbuliin.[3] Hän julkaisi Lontoossa persiankielistä lehteä Qanun ja Istanbulissa lehteä nimeltä Akhtar. Sittemmin al-Afghani sekaantui Persian šaahin murhaan. Istanbulissa vuonna 1895 hän oli tavannut entisen vangin Mirza Riza Kermanin, joka palasi Persiaan ja murhasi ampumalla šaahin 1. toukokuuta. Al-Afghani kuoli syöpään[4] 9. maaliskuuta 1897. Hänen hautapaikkansa pidettiin ensin salassa, mutta vuonna 1944 hänen ruumiikseen väitetty ruumis siirrettiin Afganistaniin, ilmeisesti koska hänen uskottiin olleen nimensä takia sieltä kotoisin. Al-Afghani haudattiin uudelleen Kabuliin, jonne hänelle rakennettiin mausoleumi.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Marjatta Kyyhkynen: Ajankohtainen Islam, s. 58. Helsinki: Gummerus, 1992. ISBN 951-625-103-X.
  2. Perho, I: Kalifaatista kansallisvaltioon. Teoksessa Juusola ja Huuhtanen "Uskonto ja politiikka lähi-idässä.", sivu 111. Gaudeamus, Helsinki 2002
  3. a b c d e f g h i j Elie Kedourie: Jamāl al-Dīn al-Afghānī Encyclopædia Britannica. Viitattu 26.5.2019. (englanniksi)
  4. a b c d e f g Michael Axworthy: Iranin historia, s. 207-209. alkuteos: Iran: Empire of the Mind. A History from Zoroaster to the Present Day. Suomentanut Tapani Kilpeläinen. Into Kustannus Oy, 2007. ISBN 978-952-264-191-5.