Jalmari Matisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jalmari Matisto (sukunimi vuoteen 1905 Mattsson; 5. maaliskuuta 1879 Humppila10. syyskuuta 1947) oli suomalainen Humppilassa asunut raittiuspuhuja ja -neuvoja, kansanperinteen kerääjä ja kotiseutuaiheista kirjoittanut kirjailija.[1][2][3]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matiston vanhemmat olivat ratavartija Elias Mattsson ja Amalia Ronnila. Hän kävi kansakoulun ja suoritti 1907 raittiusopettajatutkinnon. Matisto toimi Raittiuden ystävien palveluksessa kiertävänä raittiusneuvojana ja raittiuspuhujana vuodesta 1907 alkaen. Hän piti yli 10 000 raittiusesitelmää eri puolilla Suomea ja perusti yli 100 raittiusseuraa, yli 300 toivonliittoa ja useita muita valistusjärjestöjä ja opintokerhoja. Matisto keräsi raittiusaiheisen kirjaston, joka sisälsi 2 200 kirjaa ja lahjoitti sen Raittiuden Ystäville Helsinkiin.[1][3]

Matisto toimi Humppilassa kunnallislautakunnan esimiehenä 1918-1920, elintarvelautakunnan esimiehenä ja toimitusjohtajana 1918-1920 sekä suojeluskunnan sihteerinä ja kansliapäällikkönä 1918-1920. Hänellä oli myös lukuisia muita luottamustehtäviä Humppilan eri järjestöissä.[1]

Matisto alkoi kerätä lounaishämäläistä kansanperinnettä 1890-luvun lopulta alkaen ja hän aloitti museoesineiden keräämisen vuonna 1915. Vuoteen 1929 mennessä Matisto oli kerännyt kotitalossaan olleeseen museoonsa noin 600 esinettä ja lisäksi kirjoja ja rahoja. Vuonna 1939 hänen museossaan oli noin 3 500 esinettä ja lisäksi hänellä oli kokoelmissaan pari tuhatta vanhaa rahaa ja antiikkikirjasto.[4][3] Raittiusjärjestöjen yhteistoimikunta tuotti vuonna 1939 Matistosta lyhyen dokumenttielokuvan Jalmari Matisto: raittiustyöntekijä, kirjojen kerääjä, kotiseutututkija, museomies.[5]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Muistelmia tohtori A. E. Granfeltin toiminnasta ja vaikutuksesta Humppilassa. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyk-sen vuosikirja 3. 1927
  • Yleisömenestys raittiustyössä. Helsinki 1928
  • Menneitten aikojen merkkimiehiä Humppilassa : maanvilj. Albert Mikkola. Tekijä, Forssa 1930
  • Muuan aatteenmies puoluetaistelujen ajoilta : opettaja Eeri Mattilan elämänkerta. Tekijä, Forssa 1930
  • Humppilan ensimmäinen ratavartija Elias Mattson. Forssa 1939
  • Evankelinen liike Humppilassa viime vuosisadalla ja sen esitaistelija Amalia Mattson. Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä 21. Tekijä, Forssa 1941
  • Rovasti K. V. Hurmerinnan muistolle. Tekijä, Forssa 1941
  • Humppilan suurin torppa ja sen viimeinen isäntä (Kalle Valta). Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä 22. Tekijä, Forssa 1942
  • Opettaja Iivari Järvelä 60-vuotias 20.8.1942. Tekijä, Forssa 1942
  • Elämää Etelä-Humppilan viimeisessä savupirtissä. Forssa 1943
  • Humppilan kirkkokansaa viime vuosisadan loppukymmenillä. Tekijä, Humppila 1945

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jalmari Matiston museo ja kirjasto Humppilassa ; kirjoittanut ja valokuvannut E. Aaltonen. Forssan kirjapaino, Forssa 1933
  • Em. Tamminen : Koulusta palattua : raittius-setä Jalmari Matiston juhlapäivänä 5.3.1929. 2. painos Forssa 1945
  • H. Salokannel : Sanan ja aatteen soturi : Jalmari Matiston elämäkerta. Lounaishämäläisiä merkkimiehiä 3. Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys, Forssa 1945

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]