Jalmari Jyränkö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Arvo Jalmari Luotonen, kirjailijanimi Jalmari Jyränkö (20. elokuuta 1896 Tammela14. elokuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luotosen isä Valfrid Luotonen oli kyläräätälinä Urjalan Menosen kylässä. Luotonen itse muutti 1917 Urjalasta Tampereelle, josta edelleen Turkuun 1931 ja Helsinkiin 1936. Koko varsinaisen työelämänsä hän toimi eri sanomalehtien (mm. Tampereen Sanomat, Turun Sanomat, Ilkka, Maakansa, Savon Sanomat) ilmoitushankkijana ja toimittajana. Vuonna 1951 hän jäi vapaaksi kirjailijaksi.

Luotosen oli käytävä ansiotyössä, mikä nieli valtaosan käytettävissä olevasta ajasta, ja hän pystyi hyödyntämään vain osan iltojaan, öitään ja sunnuntait kirjoittamiselle {lähde: Arvo Luotosen kirjailija-arkisto/-jäämistö}.

»- Tähänastinen tuotantoni on kokonaan suoritettu "yötyönä" leipätyön ohessa. Kun vuorokauden parhaimmat tunnit kuluvat kaiken luomiskunnon kuivaavaan lehti-ilmoitus- hankintaan, eivät yön ja sunnuntain tulokset kuvastane mahdollisuuksieni huipputasoa. (Arvo Luotosen kirjeestä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle 20.11.1947)»

Luotonen piti erillään "siviiliminänsä" ja luovan kirjailijan, sillä esimerkiksi hänen kotipitäjässään Urjalassa vain harvat osasivat yhdistää kirjailija Jalmari Jyrängön ja Arvo Luotosen toisiinsa. Omalla nimellään hän julkaisi harvoja kirjoituksia.{Arvo Luotosen kirjailija-arkisto/-jäämistö}

Vaikutteet ja kirjoittajan lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruusikänsä Luotonen imi vaikutteita ja teki havaintoja 1900-luvun alun tapahtumista ja tarkkaili niin asuinympäristöään kuin paikkakunnan ja lähiseutujen väestöä. Samaa tarkkailijan rooliaan hän jatkoi myöhemmin, mm. kierrellessään 1920- ja 30-luvuilla Hämeessä ilmoitushankkijana eri sanomalehtien palveluksessa. Omakohtaisista kokemuksistaan ja havainnoistaan Luotonen sai lähteen kirjoihinsa, novelleihinsa, runoihinsa ja kertomuksiinsa, joissa hän kuvaili yksityiskohtaisesti ja värikkäästi Hämettä ja sen asukkaita. Tämän "maakuntamatkailun" tuloksena syntyi myös 1930-luvun alussa useasti julkaistu "Hämeen Matkailu- ja Tampereen Opas", jonka toisena toimittajana hän vaikutti. {Arvo Luotosen kirjailija-arkisto/-jäämistö}

Pääteos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyrängön pääteokseksi on muodostunut Suomen sisällissodan ajoista kertova ja Urjalaan sijoittunut esikoisromaani Korpi routii, joka ilmestyi vuonna 1937. Jyränkö sai tähän kirjaansa vaikutteita F. E. Sillanpään romaanista Hurskas kurjuus (1919). Jyrängön esikoisromaanilla oli paljon yhteisiä piirteitä myöhemmin ilmestyneen Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian kanssa. {lähde: Arvo Luotosen kirjailija-arkisto ja sen haltija; T.Luotonen}

Kirjailija valmisteli kauan pääteoksekseen "erään paikkakunnan kehityshistoriallista romaania", jota varten hän vuosikausia hankki aineistoa, mutta jonka lopullisen valmistumisen estivät ensin taloudelliset mahdollisuudet -

"...valitettavasti varattomuus on kyseellisen hankkeen siirtänyt vuodesta vuoteen, estäessään allekirjoittaneen yhdeksikään kesäksi irtautumasta leipätyöstä. Hanke on sikäli hädänalainen, että puhutettavien ukkojen ja akkojen rivi harvenee vuosi vuodelta kuoleman kulkiessa."

- ja myöhemmin terveydelliset syyt. Romaani jäi viimeistelemättä ja julkaisematta. Sen käsikirjoitus löytyi hänen jäämistöstään.

Luotosen vaimo Lyyli Luotonen oli myös kirjailija joka käytti nimimerkkejä Vappu Väre ja Lyyli Hyrske.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjailijanimellä Jalmari Jyränkö julkaissut yhteensä kuusi romaania ja yhden radiokuunnelman. Lisäksi lukuisilla nimimerkeillä (muun muassa Jalmari Karikko, Arvo Hyrske, Hj. Särkkä) kymmeniä novelleja eri julkaisuissa 1930–1950-luvuilla.

  • Hopeapaju : kangastuksia raunioilla. Karisto 1936
  • Korpi routii, romaani korven keväästä. Karisto 1937, 2. painos 1962
  • Kun itä yllätti, romaani Suomen talvisodasta. Karisto 1941
  • Avaran taivaan alla, romaani pienistä ihmisistä. Aura, Turku 1945
  • Paratiisin lapset. Aura, Turku 1945
  • Monnien poluilta miehen tielle, romaani. Kirjokansi, Turku 1946
Kuunnelma
  • Metsä palaa, esitetty Yleisradiossa 1941
Laulunsanat (runo)
  • "Vala"; teoksesta: "Vala, viisi isänmaallista laulua", Yrjö Kilpisen sävellyksiä, WSOY, Porvoo 1940

Ainoa omalla nimellä julkaistu teos (matkaopas):

  • K. V. Kaukovalta ja A. J. Luotonen: Hämeen Matkailu- ja Tampereen Opas, matkailuopas. Turku 1931, 1932, 1933

Arvo Luotoselta jäi julkaisematta niin valmista tuotantoa kuin keskeneräisiä romaanejakin. Hänen jäämistössään on muun muassa useita kymmeniä novelleja, jotka on pääosin julkaistu eri lehdissä 1930–1950-luvuilla ja joista hän suunnitteli novellikokoelmaa. Lisäksi hän oli uuttera runoilija (lähde: Arvo Luotosen kirjailija-arkisto/-jäämistö).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

{Arvo Luotosen kirjailija-arkisto. Kirjailija Jalmari Jyränköä ja kirjailija Vappu Väreä käsittelevät Wikipedia-tekstit on kirjoittanut heidän pojanpoikansa, Arvo ja Lyyli Luotosen kirjailija-arkistojen haltija Timo Luotonen.}