Jalkaväkirykmentti 10 (jatkosota)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jalkaväkirykmentti 10
Toiminnassa 1941 - 1944
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Maavoimat
Aselajit Jalkaväki
Osa joukkoa 14. divisioona
Lempinimi Kymppi
Sodat ja taistelut Rukajärven alue: Ontrosenvaara 1941, Ontajärvi 1941, Tahkokoski 1944
Vuosipäivät Rukajärven valtaus 11.9.1941

Jalkaväkirykmentti 10 (JR 10) oli Suomen puolustusvoimien 14. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa, jonka rungon muodostivat välirauhan aikaisen 10. prikaatin yksiköt täydennettynä Maaselän sotilasläänin perustamilla yksiköillä.

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rykmentti sai perustettaessa lähes määrävahvuuksien mukaisen varustuksen ns. varusmiesrykmenttinä, joten sen varustus oli pääosin parempi kuin divisioonan muiden rykmenttien.

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prikaatin komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • everstiluutnantti Urho Tähtinen, tehtävässä 18. kesäkuuta 1941 - 9. heinäkuuta 1943.[1]
  • everstiluutnantti (everstiksi 6. heinäkuuta 1944) Lauri Sotisaari, tehtävässä 9. heinäkuuta 1943 - 11. marraskuuta 1944.[1]

Pataljoonien komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

I pataljoona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • komentajana majuri Arnold Majewski, s. 29. marraskuuta 1892, kaatui 10. lokakuuta 1942.
    • 1. komppanian päällikkönä luutnantti (-41) Jukka (Timo Johannes) Puustinen, s. 19. kesäkuuta 1909. Mannerheim-ristin ritari numero 117.
    • 2. komppanian päällikkönä kapteeni Eino Laisto .
    • 3. komppanian päällikkönä luutnantti Raimo Raevaara .

II pataljoona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

III pataljoona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jatkosodan tiellä, s. 241–259. 'Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN 951-25-1522-9.
  2. a b Veli Lumiala: Rukajärven rautaporteilla, s. 24–29, 40–43. Jyväskylä: Pohjois-Karjalan rajamieskilta, 1964.
  3. Pekka Halonen. Kansallisbiografia Viitattu 15.4.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.