Jalkaväkirykmentti 49 (jatkosota)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jalkaväkirykmentti 49
Rykmentin komentaja eversti Wahlbeck (edessä oikealla) ja hänen tykistökomentajansa everstiluutnantti Swendelin (Wahlbeckin takana) I pataljoonan komentopaikalla Äyräpään sillanpääasemassa.
Rykmentin komentaja eversti Wahlbeck (edessä oikealla) ja hänen tykistökomentajansa everstiluutnantti Swendelin (Wahlbeckin takana) I pataljoonan komentopaikalla Äyräpään sillanpääasemassa.
Toiminnassa 1941–1944
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Maavoimat
Aselajit Jalkaväki

Jalkaväkirykmentti 49 (JR 49) oli Saimaan suojeluskuntapiirin perustama rykmentti. Se perustettiin 17. kesäkuuta 1941 annetun yleisen kutsun ylimääräisistä kertausharjoituksista jälkeen. Reserviläisistä muodostetun rykmentin perustamispaikkoina toimivat Pieksämäki, Sulkava, Puumala, Juva, Kangasniemi, Virtasalmi ja Haukivuori. JR 49 kuului 2. divisioonaan.

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkaväkirykmentti 49 perustettiin seuraavasti:

  • Rykmentin esikunta
  • Esikuntakomppania
  • I Pataljoona (kapteeni Esko Vahla) perustettiin 17.-18. kesäkuuta seuraavasti[1]:
    • Esikunta ja esikuntakomppania, 1. ja 2. Komppania Sulkavan Tuonilahden alueella
    • 3. Komppania ja Konekiväärikomppania perustettiin Puumalan Vesiniemen parakkialueella
    • Kranaatinheitinjoukkue perustettiin Haukivuorella
  • II Pataljoona (kapteeni Verner Vaherma) perustettiin 17.-19. kesäkuuta Juvalla lukuun ottamatta Haukivuorella perustettua kranaatinheitinjoukkuetta.[2]
  • III Pataljoona (majuri Lasse Varko) perustettiin 17.-19. kesäkuuta seuraavasti[3]:
    • esikunta, esikuntakomppania, 9. ja 12. komppania eli konekiväärikomppania Kangasniemellä
    • 10. ja 11. komppania Virtasalmella
    • kranaatinheitinjoukkue Haukivuorella
  • 13. Komppania
  • 14. Komppania
  • Rykmentin kolonna perustettiin Sulkavan Tuonilahden alueella[1]

Puolustusvoimien materiaalitilanne oli jatkosodan alkaessa huomattavasti parempi kuin talvisodan alussa, mutta aivan kaikilta osin ei rykmentin määrävahvuuksia saavutettu.

Keskittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan alkaessa JR 49 määrättiin II armeijakunnan reserviksi ja rykmentti taistelikin sodan alkupuolen erillään muusta divisioonasta alistettuna mm. 18. divisioonalle.

Komentaja(t)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osasto W:n alias Jalkaväkirykmentti 49:n komentaja eversti Ragnar Wahlbeck.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
  • Olavi Antila jne.: 2. Divisioonan historiikki. Pori: Etelä-Suomen kustannus OY, 1975. ISBN 951-9064-08-7.
  • Peitsara Tapio et al: 2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44. Hämeenlinna: JR 49:n Historiatoimituskunta, 1982. ISBN 951-99317-8-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b 2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44 s. 41
  2. 2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44 s. 57
  3. 2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44 s. 65
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.