Jalkaväkirykmentti 29 (jatkosota)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jalkaväkirykmentti 29
Toiminnassa 18.6.1941−24.3.1942
Valtio Flag of Finland.svg
Puolustushaarat Maavoimat
Aselajit Jalkaväki

Jalkaväkirykmentti 29 (JR 29) oli Suomen puolustusvoimien 11. divisioonan yksikkö jatkosodassa. Rykmentin perusti Keski-Pohjanmaan sotilasläänin Kokkolan suojeluskuntapiiri.

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkaväkirykmentti 29:n muistomerkki Kokkolassa.
  • Esikunta perustettiin Kokkolassa
  • I Pataljoona (I/JR 29) komentajana majuri (myöh everstiluutnantti) Saarelainen
    • 1. Komppanian miehistö Ullavalta
    • 2. Komppanian miehistö etupäässä Kaustiselta
    • 3. Komppanian miehistö pääosin Perhosta
    • 1. Konekiväärikomppanian miehistö pääosin Vetelistä
    • 1. Esikuntakomppanian miehistö Vetelistä ja Kokkolasta
    • Kranaatinheitinjoukkueen miehistö oli Halsualta ja Vetelistä
  • II Pataljoona (II/JR 29) muodostettiin Kannuksessa ja sen ensimmäisenä komentajana jääkärimajuri Valter Vieska
    • 4. Komppanian miehistö Lohtajalta
    • 5. Komppanian miehistö Himangalta
    • 6. Komppanian miehistö Toholammilta
    • 2. Konekiväärikomppanian miehistö Kannuksesta
    • 2. Esikuntakomppanian miehistö Kannuksesta
    • Kranaatinheitinjoukkue kaikista pataljoonan kunnista
  • III Pataljoona (III/JR 29) muodostettiin Sievin asemalla ja sen ensimmäiseksi komentajaksi oli määrätty majuri Riitesuo. Majuri Riitesuo määrättiin jo perustamisen aikana muihin tehtäviin ja väliaikaiseksi komentajaksi määrättiin kapteeni Leskinen ja perustamisvaiheen jälkeen ratsumestari N Eerola.
    • 7. Komppanian miehistö pääosin Rautiosta, myös Kalajoelta ja Sievistä
    • 8. Komppanian miehistö Kalajoelta
    • 9. Komppanian miehistö Sievistä
    • 3. Konekiväärikomppanian miehistö Kalajoelta
    • 3. Esikuntakomppanian miehistö Kalajoelta
    • Kranaatinheitinjoukkueen miehistö oli koottu pataljoonan alueen kunnista
  • Kranaatinheitinkomppania perustettiin kokkolalaisista ja kälviäläisistä Kokkolassa. Sen ensimmäisenä päällikkönä oli kapteeni Uunila
  • Pst. Tykkikomppania perustettiin Haapajärvellä, miehistö pääosin Reisjärveltä. Päällikkönä oli luutnantti Salminen
  • Rykmentin Esikuntakomppania perustettiin Kokkolassa, miehistö Kokkolasta ja Vetelistä
  • Kolonna (Kol./JR 29)

Pataljoonan jääkärijoukkueista muodostettiin jo perustamisvaiheessa jääkärikomppania, jonka päälliköksi asetettiin luutnantti O. Björklund.

Rykmentti 29 sai lähes määrävahvuuksien mukaisen varustuksen lukuun ottamatta sitä, että I Pataljoona sai kiväärinsä vasta keskityskuljetusten loputtua Liperissä.[1]

Keskittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskityskuljetukset aloitettiin 20. kesäkuuta ja rykmentin kuljettamiseen tarvittiin kahdeksan junaa. Keskitysalueeksi ensi vaiheessa oli määrätty Liperi. I pataljoona purettiin Ylämyllyn rautatieasemalla ja majoittui kirkonkylältä koilliseen. II pataljoona purettiin Vihtarin rautatieasemalla, minkä jälkeen pataljoona majoittui metsään Onkisalmen länsipuolelle. III pataljoona purettiin Liperissä majoittui kirkonkylältä lounaaseen.[2]

Rykmentti sai käskyn siirtyä Kiteelle 26. kesäkuuta. Kuitenkin ryhmitysmuutoksen takia koko 11. divisioona siirtyi vielä Värtsilän ja Korpiselän suuntiin keskitettyjen divisioonien väliin Kaustajärven kahta puolen. Osana tätä siirtoa rykmentti siirtyi Patsolan kylän pohjoispuolelle. Alueelle saavuttuaan rykmentille alistettiin motorisoitu 13. tykkikomppania, jonka päällikkönä oli luutnantti Kuovi.[3]

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lakkauttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkaväkirykmentti 29 lakkautettiin 24. maaliskuuta 1942.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
  • Susitaival Paavo: Rykmentti taistelee – Jalkaväkirykmentti 29 vuosina 1941–42. Kokkola: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1948.
  • Antti Laitinen: Suomen historian pro gradu: Reserviläisrykmenttinä jatkosodassa – JR 29 vuosina 1941–1942. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos, 2011.
  • Antti J. Laitinen: Keskipohjalaisen rykmentin tie jatkosodassa. Jalkaväkirykmetti 29:n historia 1941-42. 2012 ISBN 978-952-93-1374-7

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Susitaival 1948, s. 8−9.
  2. Susitaival 1948, s. 13.
  3. Susitaival 1948, s. 16.
  4. a b Jatkosodan tiellä, s. 241–259. 'Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN 951-25-1522-9.
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.