Jalkamylly

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jalkamylly Ruotsissa

Jalkamylly (tunnetaan myös nimillä puromylly, hierinmylly ja härkinmylly)[1][2] oli vanhin ja aina 1900-luvun alkuun asti suosituin[2] vesimyllyn tyyppi. Jalkamyllyssä on pystysuora akseli toisin kuin vaaka-akselisissa ratasmyllyissä. Vesi pyöritti akselin ympäri siipipyörää, joka taas puolestaan pyöritti yhtä kiviparia. Puromyllynimitys tulee siitä, että mylly toimii myös pienellä virtaamalla. Suomen itä- ja pohjoisosissa mylly on saanut nimensä siivistään, jotka muistuttavat taikinansekoituskeppiä, eli härkintä tai hierintä.[2][3]

Jalkamyllyissä on ihmisen jalan muotoinen kiilauslaite, josta nimitys jalkamylly. Kiilauslaitteella pystyttiin säätämään jauhojen karkeutta.[1] Jalkamyllyllä pystyttiin tuottamaan 5-6 tynnyriä viljaa vuorokaudessa.[2] Jalkamyllyjä käytettiin jauhojen jauhamisen ohella luu- ja ruutijauhojen tekemiseen, pellavamyllynä sekä nuuskatupakan valmistamiseen.[2] Jalkamyllyn korvasi koskipaikoissa ratasmylly, joka oli tehokkaampi mutta vaati suuremman vesivoiman.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Historiallinen maatalous Helsingin yliopisto humanistinen tiedekunta. Viitattu 9.4.2009.
  2. a b c d e Myllytyyppejä edu.lieto.fi. Viitattu 9.4.2009.
  3. a b Kuisma, Markku: Helsingin pitäjän historia III. Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865, s. 231-232. Vantaan kaupunki, 1991. ISBN 951-8959-12-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.