Jakovlev Jak-7

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jakovlev Jak-7

Jakovlev Jak-7 (ven. Яковлев Як-7) oli neuvostoliittolainen toisen maailmansodan aikainen yksimoottorinen hävittäjälentokone.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jak-7 suunniteltiin kaksipaikkaiseksi jatkokoulutuskoneeksi.[1] Uuden koneen perustana oli Jakovlev Jak-1:n prototyyppi I-26. Tämän UTI-26-koneen prototyyppi lensi ensilentonsa 4. heinäkuuta 1940. UTI-26-koneessa oli kaksi ohjaamoa peräkkäin ja näiden välinen kommunikointijärjestelmä sekä yksi 7,62 mm ŠKAS-konekivääri. Siipiä oli siirretty taaksepäin tasapainon vuoksi.lähde?

Ensimmäisissä Jak-7UTI-malleissa oli sisäänvedettävä laskuteline. Osa alkuperäisistä sarjatuotantokoneista oli kaksipaikkaisia Jak-7V-koneita (V - "Vyvozoni", tutustuminen). Tässä oli kiinteä laskuteline. Kaksipaikkaisesta harjoituskoneesta kehitettiin nopea versio matkustajan kuljettamiseen, Se sai tunnuksen Jak-7K ("Kurjerski" eli kuriiri).lähde?

Jak-7:ta kehitti eteenpäin K. A. Sinelštšikovin ryhmä, joka oli määrätty suunnitteluryhmästä valvomaan koneiden valmistusta. Sinelštšikov kehitti koneesta aseistetun mallin 20 mm ŠVAK-tykillä ja kahdella 7,62 mm ŠKAS-konekiväärillä. Takaohjaamo säilytettiin mahdollisia kuriiritehtäviä tai lisäpolttoainetta varten. Kone sai tyyppimerkinnän Yak-7/M-105P käyttämänsä Klimov M-105PA-moottorin mukaan. Jakovlev suhtautui epäillen uuteen koneeseen, mutta tehdastesteissä kone osoittautui paremmaksi kuin Jak-1. Osasyynä olivat koulutusmalliin tehdyt muutokset, kuten suuremmilla pyörillä ja paremmilla jarruilla varustettu laskuteline ja parempi korkeusperäsin.lähde?

Puolustuskomitea määräsi elokuussa 1941 koneen sarjavalmistukseen tehtaissa N°301 ja N°153, mutta tehdas 301 oli evakuoitava Novosibirskiin. Näin vuonna 1941 saatiin valmistettua vain 60 konetta.lähde?

Alkuvuodesta 1942 valmistettu kone sai tyyppimerkinnäkseen Jak-7A. Aseistuksena oli kaksi 7,62 mm ŠKAS-konekivääriä ja yksi 20 mm ŠVAK-tykki. Kone pystyi kuljettamaan kuusi RS-82 -rakettia tai kaksi FAB 100 kg -pommia. Lentäjät pitivät koneen raskaasta aseistuksesta ja ohjattavuudesta.lähde?

Eniten valmistettu oli Jak-7B, jonka valmistus alkoi toukokuussa 1942 ja jatkui joulukuuhun 1943. Tässä mallissa ŠKAS:t korvattiin raskailla 12,7 Berezin UB -konekivääreillä. Kesään 1942 mennessä sen voimanlähteeksi saatiin parannettu Klimov M-105PF -moottori (1 180 hv).lähde?

Heinäkuussa 1942 koelennettiin Jak-7D-versio (D - Dalnyi eli pitkänmatkan versio). Kehitystyön tuloksena valmistui Jak-7DI ("Dalnyi Istrebitel") joka sai nimen Jak-9.lähde?

Jak-7 koneita valmistettiin 6 399 kappaletta vuoden 1943 alkuun mennessä. Näistä yli 5 000 oli tyyppiä Jak-7B.lähde?

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 1–2
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&&08.05000008,50 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&010.&&&&0010,00 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&02.07500002,75 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&017.020000017,2 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&02477.&&&&002 477 kg
  • Lentopaino: &&&&&&&&&&&02960.&&&&002 960 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 × Klimov M-105P -V12-moottori; &&&&&&&&&&&&0783.&&&&00783 kW (&&&&&&&&&&&01050.&&&&001 050 hv)

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0570.&&&&00570 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&&0643.&&&&00643 km
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&&09250.&&&&009 250 m
  • Nousukyky: &&&&&&&&&&&&0735.&&&&00735 m/s
  • Siipikuormitus: &&&&&&&&&&&&0172.0600000172,6 kg/m²
  • Teho-painosuhde: 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”0 26 kW/kg

Aseistus

  • 1 × 20 mm ŠVAK -tykki
  • 2 × 7,62 mm ŠKAS -konekivääriä tai 2 × 12,7 mm Berezin UBS -konekivääriä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]