Jakobiittikapinat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Godfrey Knellerin maalaama muotokuva Englannin Jaakko II:sta.

Jakobiittikapinat olivat vuosien 1688 ja 1746 välillä Britanniassa ja Irlannissa käytyjä sotia ja kapinoita. Niissä jakobiitit yrittivät palauttaa Jaakko II:n ja myöhemmin hänen Stuart-sukuiset jälkeläisensä Englannin valtaistuimelle sen jälkeen, kun Englannin parlamentti oli syrjäyttänyt hänet mainion vallankumouksen yhteydessä.lähde?

Taisteluissa oli ensisijaisesti kyse hallitsijasuvusta, mutta siihen liittyi myös uskontoa koskevia puolia, sillä jakobiittien Stuart-jälkeläiset olivat katolilaisia. Monet katolilaiset toivoivat, että jos valtaistuimelle saataisiin palautetuksi katolinen monarkki, Britannian uskontopolitiikassa tapahtuisi suuria muutoksia.lähde?

Kun Englannin Jaakko II syrjäytettiin, valtaan nousi hänen tyttärensä Maria II yhdessä hollantilaissyntyisen puolisonsa Vilhelm III Oranialaisen kanssa.lähde?

Suurimmat kapinat olivat vuosien 1715–1716 kapina ja vuosien 1745–1746 kapina. Viimeistä jakobiittikapinaa, josta käytetään myös nimitystä "the Forty-Five", johti Charles Edward Stuart eli "Bonnie Prince Charles". Hän kärsi tappion Cullodenin taistelussa 1746, mutta hänen onnistui paeta ulkomaille, eikä hän sen jälkeen enää ryhtynyt kapinayrityksiin. Näin myös hiipuivat realistiset toiveet Stuart-sukuisen hallitsijan saamisesta valtaistuimelle. Englantilaisten myöhemmät rangaistukset tekivät samalla lopun skottien taisteluista Englannin kruunua vastaan. Englantilaiset yrittivät jopa hävittää klaanijärjestelmä ja kielsivät tartaanikankaan ja kilttien käytön.lähde?