Jakob Henrik Roos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jakob Henrik Roos (26. kesäkuuta 1818 Kristiinankaupunki5. marraskuuta 1885 Inkoo) oli suomalainen kirkkoherra, virsirunoilija ja valtiopäivämies.[1]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roosin vanhemmat olivat Kristiinankaupungin kappalainen Johan Henrik Roos ja hänen ensimmäinen puolisonsa Maria Lovisa Wenman. Roos kävi Vaasan triviaalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi Helsingissä 1835. Hänet vihittiin papiksi 1842. Roos toimi pappina Kristiinankaupungissa, Uudessakaarlepyyssä, Kruunupyyssä, Munsalassa, Maalahdessa, Koivulahdella ja Kaskisissa. Hänestä tuli 1862 Kaskisten saarnaaja ja vuodesta 1867 hän oli Inkoon kirkkoherrana. Roos sai varapastorin arvon 1862 ja rovastin arvon 1873. Hän oli edusti pappissäätyä valtiopäivillä 1877-1878.[1]

Roos oli naimisissa vuodesta 1844 Elisabet Maria Sandbergin (k. 1903) kanssa, joka oli apteekkari Karl Gustaf Thodénin leski.[1]

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roos julkaisi jo opiskeluaikanaan kaksi runokokoelmaa. Myöhemmin vuonna 1862 hän julkaisi viidenkymmenen hengellisen laulun vihkosen ja laati omia virsisanoituksiaan, joista osa otettiin mukaan vuoden 1886 ruotsinkieliseen virsikirjaan. Roos on kirjoittanut sanat virteen 614 Nyt edessäsi, Jumala sekä osan säkeistöistä virsiin 421 Siion, kutsu kansat maan ja 410 Maailman tungoksessa käy.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ines, 1839, Espanjan inkvisitiota kuvaava murhenäytelmä
  • Dikter, 1841 ja 1843, jälkimmäiseen sisältyy eepillinen koe Leinola
  • Kristeliga sånger, 1862

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto, s. 631. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.