Siirry sisältöön

Jajce

Wikipediasta
Jajce
vaakuna
vaakuna
Jajcen kunnan sijainti Bosnia-Hertsegovinassa
Jajcen kunnan sijainti Bosnia-Hertsegovinassa

Jajce

Koordinaatit: 44°20′30″N, 17°16′10″E

Valtio Bosnia ja Hertsegovina
Entiteetti Bosnia-Hertsegovinan federaatio
Kantoni Keski-Bosnia
Väkiluku (2013) 27 258









Jajce on kaupunki Bosnia ja Hertsegovinan keskiosassa. Se tunnettiin esimerkiksi keskiaikaisen Bosnian kuningaskunnan keskuksena. Vuonna 2013 sen asukasluku oli 27 258.

Plivan vesiputous.

Jajce sijaitsee Bosnia ja Hertsegovinan keskiosassa noin 150 kilometriä Sarajevosta luoteeseen. Alue on Bosnia-Hertsegovinan federaation Keski-Bosnian kantonia.[1] Banja Luka eli Serbitasavallan pääkaupunki sijaitsee noin 47 kilometriä Jajcesta pohjoiseen. Läheltä virtaa Plivajoki, joka tunnetaan myös putouksistaan sen laskiessa Vrbasjokeen.[2]

Jajcen keskiaikaista linnoitusta.

Nykyisen Jajcen alueella on ollut asutusta jo pitkään.[1] Kaupungista löydetty Jajcen mithratherium oli todennäköisesti 300-luvun jaa. alkupuolelta peräisin oleva mithralainen palvontapaikka. Sen jäänteet on suojeltu.[3]

Nykyinen kaupunki sai alkunsa keskiajalla. Bosnialainen aatelinen Hrvoje Vukčić Hrvatinić teki siitä tukikohtansa 1300-luvun lopulla ja myöhemmin siitä tuli Bosnian kuninkaiden keskus. Bosnian viimeinen kuningas Stjepan Tomašević kruunattiin Jajcessa vuonna 1461. Vuonna 1463 kaupunkiin hyökkäsivät osmanit.[1] Bosnian viimeinen kuningas teloitettiin, mutta unkarilaisten onnistui vallata kaupunki osmaneilta vielä samana vuonna.[2] Unkarilaiset vahvistivat kaupungin linnoituksia. Jajce oli vielä useita vuosia osmanien vastaisen sodan tärkeä tukikohta, mutta osmanit valtasivat sen jälleen joulukuussa 1527.[1] Osmanit pitivät kaupunkia hallussaan seuraavat 350 vuotta ja he rakennuttivat esimerkiksi kaupungin myöhemmin tunnetuksi tulleet Plivajoen puiset vesimyllyt.[2]

Jajcesta tuli osa Jugoslavian kuningaskuntaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen.[2] Toisessa maailmansodassa kaupungissa oli Jugoslavian partisaanien toimintaa. Partisaanien sodanaiakisen parlamentin toinen kokous pidettiin Jajcessa 29. marraskuuta 1943. Kokouksessa julistettiin perustetuksi "uusi" Jugoslavian valtio.[1] Julistus toimi pohjana maailmansodan jälkeiselle Jugoslavialle.[2]

Jugoslavian hajoamissotien ja Bosnian sodan alettua kaupunkia pitivät hallussaan bosniakit ja kroaatit, mutta se joutui Bosnian serbijoukkojen tulittamaksi. Lokakuussa 1992 serbijoukkojen onnistui vallata Jajce. Kroaatijoukkojen onnistui vallata se takaisin offensiivissa elo-syyskuussa 1995. Sodan jälkeen kaupungista tuli osa kroaatien ja bosniakkien Bosnia-Hertsegovinan federaatiota, joka on toinen Bosnia ja Hertsegovinan valtion muodostavista entiteeteistä.[1]

Bosnia ja Hertsegovinan vuoden 2013 väestönlaskennan mukaan Jajcen asukasluku oli 27 258. Heistä bosniakkeja oli 6 679, kroaateja 6 491, serbejä 210 ja muita 414.[4]

Vuoden 1991 laskennassa Jajcessa asui 44 903 henkilöä. Heistä 38,8 % oli bosniakkeja, 35,1 % kroaateja, 19,3 % serbejä ja 6,8 % muita.[1]

  1. a b c d e f g Ante Čuvalo: Historical Dictionary of Bosnia and Herzegovina, s. 120-121. (2. painos) The Scarecrow Press, 2007. ISBN 978-0-8108-5084-2 (englanniksi)
  2. a b c d e Jajce Encyclopædia Britannica. Viitattu 7.6.2025. (englanniksi)
  3. Mithraeum in Jajce, the historic (antique religious) monument (arkistoitu sivu) Komisija za očuvanje nacionalnih spomenika Bosne i Hercegovine. Viitattu 7.6.2025. (englanniksi)
  4. Popis stanovništva, domaćinstava i stanova u Bosni i Hercegovini, 2013. Rezultati popisa (pdf) (s. 60) 2016. Agencija za statistiku Bosne i Hercegovine. Viitattu 7.6.2025. (serbokroaatiksi), (englanniksi)