Jaime I (1914)

Jaime I
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Sociedad Española de Construcción Naval, Ferrol
Kölinlasku	5. helmikuuta 1912
Laskettu vesille	21. syyskuuta 1914
Palveluskäyttöön	20. joulukuuta 1921
Poistui palveluskäytöstä	1. kesäkuuta 1937
Loppuvaihe	romutettu 3. heinäkuuta 1939
Tekniset tiedot
Uppouma	15 700 t (normaali) 16 450 t (kuormattu)
Pituus	140 m
Leveys	24 m
Syväys	7,8 m
Nopeus	19,5 solmua
Miehistöä	854
Aseistus
Aseistus	8 × Vickers 305 mm tykkiä 20 × Vickers 102 mm tykkiä 2 × Skoda 47 mm tykkiä 2 × Vickers 47 mm ilmatorjuntatykkiä 2 × Maxim konekivääriä
Infobox OK

Jaime I oli Espanjan laivaston vuonna 1914 vesillelaskettu España-luokan taistelulaiva.

Valmistus

Pääartikkeli: España-luokka

Alus tilattiin Sociedad Española de Construcción Navalilta Ferrolista, missä köli laskettiin 5. helmikuuta 1912. Alus laskettiin vesille 21. syyskuuta 1914 ja otettiin palvelukseen 20. joulukuuta 1921 päällikkönään Adriano Pedrero Beltrán.

Palvelus

Vuonna 1922 alus lähetettiin Turkin vallankumouksen aikana Konstantinopoliin suojaamaan Espanjan etuja alueella. Se lähti 28. syyskuuta Cartagenasta, saapui 1. lokakuuta Vallettaan ja 10. lokakuuta Konstantinopoliin. Alukseen törmäsi 15. joulukuuta Konstantinopolissa itävaltalainen rahtialus Grass, mistä aiheutui merkittäviä vaurioita. Tilapäiskorjausten jälkeen alus lähti 13. toukokuuta 1923 Konstantinopolista ja ankkuroitui viisi päivää myöhemmin Pulassa, missä se siirrettiin telakalle korjattavaksi. Alus jatkoi matkaansa 30. elokuuta ja saapui 4. syyskuuta Cartagenaan.

Alus lähti 13. syyskuuta 1923 Cartagenasta ja ankkuroitui seuraavana päivänä Valeciaan. Aluksen päällikkönä oli Joaquin Montagut Miró. Don Miguel Primo de Rivera teki vallankaappauksen ja otti Espanjassa vallan 13. syyskuuta. Alukselle saapuivat 15. marraskuuta Rivera kuningasparin kanssa. Seuraavana päivänä alus lähti Italiaan Alfonso XIII:n, risteilijä Reina Victoria Eugenian ja hävittäjien Cadarson ja Villaamilin sekä B-luokan sukellusveneiden saattaessa. Hallitsijapari laskettiin maihin La Speziassa ja 21. marraskuuta laivasto-osasto ankkuroitui Napoliin. Osasto palasi 1. joulukuuta Barcelonaan, mistä edelleen Cartagenaan 14. joulukuuta.

Alus osallistui riffisotaan Marokossa, jossa sen miehistö ampui maaliskuussa 1924 M'Terissä olevia riffien asemia. Aluksen päälliköksi tuli 1. heinäkuuta Luis de Ribera y Uruburu, joka korvasi sairastuneen Agustin de Medinan. Alus lähti 27. toukokuuta Cartagenasta laivasto-osastossa, joka lähti tykistöharjoitukseen Almerianlahdelle. Se oli vara-amiraali Francisco Yolif y Morgadon lippulaivana. Osasto palasi 3. kesäkuuta harjoituksesta.

Alus osallistui Alfonso XIII:n kanssa Al Hoceiman maihinnousuun, jolloin Medina oli palannut aluksen päälliköksi. Maihinnousuosasto koottiin Algecirasinlahdella, mistä se lähti 6. syyskuuta 1925 Pohjois-Afrikan rannikolle. Osasto palasi 4. lokakuuta Cartagenaan, mistä se jatkoi marraskuun ensipäivinä Ferroliin.

Espanjan sisällissodan alkaessa heinäkuussa 1936 alus oli Santanderissa päällikkönään Joaquin Garcia del Valle, joka sai määräyksen siirtyä Vigoon odottamaan lisäohjeita. Alus lähti 20. Vigosta saatuaan määräyksen ampua Cádizia. Matkalla miehistö valtasi aluksen, jolloin alus siirtyi tasavaltalaisten hallintaan. Alus lähti Tangeriin, missä se kohtasi tasavaltalaisten muita aluksia. Alus ankkuroitui 21. heinäkuuta Tangeriin. Se saapui Afrikan rannikolta Malagaan 23. heinäkuuta ja lopulta Cartagenaan, joka oli tasavaltalaisten laivaston päätukikohta.

Heinä-elokuussa alus osallistui lukuisiin operaatioihin kuten tulitti Ceutaa 25. heinäkuuta, Melillaa 26. heinäkuuta, Guadiaro-joen suuta 2. elokuuta, Tarifaa ja Punta Cameroa 3. elokuuta ja Algecirasia 7. elokuuta. Näistä viimeinen oli vastatoimi kaksi päivää aiemmin tapahtuneeseen kansallismielisten joukkojen siirtoon Pohjois-Afrikasta Espanjaan. Alus oli 13. elokuuta Malagassa, kun se joutui ilmahyökkäykseen. Aluksen keulan läpäisi pommi, joka surmasi kolme ja joitakin miehistönjäseniä haavoittui sekä aiheutti vähäisiä vaurioita alukselle.

Seuraavana päivänä alus saapui Cartagenaan, missä vaurioita korjattiin. Alus lähti Cartagenasta osallistuakseen tuloksettomaan Mallorcan maihinnousuun 2.-3. syyskuuta. Syyskuun lopulla alus siirrettiin laivaston mukana Biskajanlahdelle tukemaan maajoukkojen taistelua. Laivasto sai 13. lokakuuta käskyn palata Välimerelle tehtyään vain joitakin tykistöammuntoja.

Alus siirrettiin 10. helmikuuta 1937 Almeriaan, kun kansallismieliset valtasivat Malagan. Alus ajoi 15. huhtikuuta karille Punta Sabinalissa. Alus pääsi omin avuin karilta, minkä jälkeen se palasi Almeriaan. Alus joutui uudelleen ilmahyökkäykseen 21. toukokuuta 1937 Almeriassa. Alukseen osui kolme viisi Tabladan lentotukikohdasta saapuneen Savoia S-79 pommikoneen pudottamasta 12 pommista, jotka kuitenkin aiheuttivat vain vähäisiä vaurioita. Seuraavassa ilmahyökkäyksessä 24.-25. toukokuuta alus vaurioitui pahoin. Se saapui Cartagenaan korjattavaksi.

Alus tuhoutui 17. kesäkuuta Cartagenassa sisäisessä räjähdyksessä, joka aiheutti tulipalon. Tuhossa sai surmansa lähes 200 henkeä, minkä lisäksi lukuisa joukko loukkaantui. Alus palautettiin kelluvaksi, mutta se todettiin myöhemmin korjauskelvottomaksi. Alus poistettiin alusluettelosta 3. heinäkuuta 1939 ja romutettiin vuonna 1941.

Vuonna 1940 aluksen kaikki tykit oli siirretty maihin. Etu- ja takakannen kaksoistornit sijoitettiin Gibraltarinsalmen rannikkopattereiksi D9 ja D10 El Vigiaan ja Casqueteliin lähelle Tarifaa. Patterit hylättiin vuonna 1985. Aluksen loput tykit sijoitettiin yksittäin eri linnakkeisiin.

Lähteet

• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. London: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)

Viitteet

España-luokan taistelulaivat

España - Alfonso XIII - Jaime I

Edeltäjä: Pelayo – Seuraaja: Reina Victoria Eugenia -luokka