Jabu Khanyile

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jabu Khanyile (28. helmikuuta 1957 Soweto12. marraskuuta 2006 Soweto) oli eteläafrikkalainen laulaja-lauluntekijä ja rumpali.[1]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khanyile menetti äitinsä ollessaan pienenä, joten isä kasvatti hänet Sowetossa. Hän aloitti musiikin harrastamisen mbube-tyylisellä a cappella -laululla. Hän jätti koulun 14-vuotiaana ja meni töihin. Musiikkiuralle hän alkoi sitten suuntautua aluksi paikallisen Daffodils-yhtyeen kitaristina. Vuonna 1974 Khanyile liittyi yhdysvaltalaisesta funkista ja popista vaikutteita ottaneeseen Editions-yhtyeeseen, jota johti hänen veljensä. Hän oli siirtymässä tässä vaiheessa kohti rumpujensoittoa. Kun Editions hajosi, manageri ehdotti Khanyilelle sen muodostamista uudelleen nuoremmin muusikoin. Editions perustettiinkin uudelleen kahdella kokoonpanolla, mutta projekti päättyi, kun jäsenet piiloutuivat tai pakenivat maasta Soweton mellakoita (1976) edeltäneen ja seuranneen kuohunnan aikana. Khanyile toimi vielä The Movers -yhtyeessä, joka yhdisteli soulin ja paikallisen marabi-jazztyylin vaikutteita.[1]

Bayete ja sooloura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khanyile liittyi Bayete-yhtyeeseen alun perin rumpalina vuonna 1984. Yhtye sai huomattavaa suosiota debyyttialbumillaan Mbombela (1987). Seuraava albumi, Hareyeng Haye (1990) sisälsi hitin "Mbube". Bayete hajosi vuonna 1992, mutta liikemies Lindelani Mkhize lähestyi Khanyilea ja suostutteli tämän lähtemään soolouralle. Khanyile aloitti yhteistyön tuottaja Thapelo Khomon kanssa. Ensimmäisenä kahdeksasta sooloalbumistaan Khanyile julkaisi Khomon kanssa levyn Mmalo-we-levyn vuonna 1993. Soololevyt tehtiin enimmäkseen nimellä "Jabu Khanyile and Bayete", vaikka muuta Bayete-yhtyeen väkeä ei enää ollut mukana. Mmalo-we-levyn julkaisi kansainvälisesti Chris Blackwellin Mango-levy-yhtiö, ja julkaisua seuranneena vuonna levy sai kolme Etelä-Afrikan musiikkipalkintoa.[1] Khanyile kuului apartheidin jälkeen uudenlaisen panafrikkalaisen tyylin kehittäjiin.[2] Hän pääsi jakamaan lavan muiden muassa Youssou N'Dourin, Angélique Kidjon ja Papa Wemban kanssa.[1]

Heinäkuussa 1996 Khanyile teki ensiesiintymisensä Isossa-Britanniassa Lontoon Royal Albert Hallissa heinäkuussa 1996 Nelson Mandelan valtiovierailun kunniaksi. Africa Unite -levyllään Khanyile hyödynsi kekseliästä soitinkokoonpanoa, johon kuuluivat muiden muassa länsiafrikkalaiset kora ja balafon sekä kuubalainen tres. Suosio länsimaissa jäi kuitenkin rajalliseksi, joten Khanyile keskittyi toimimaan Etelä-Afrikan markkinoilla.[2]

Khanyilen viimeinen levytys oli Hiyo Lento (2005). Heinäkuussa 2005 hän esiintyi Johannesburgin Live 8 -konsertissa. Viimeisen julkisen esiintymisensä hän teki Berliinissä vuoden 2006 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailun lopussa järjestetyssä Africa Calling -seremoniassa. Khanyile kärsi myöhäisellä urallaan diabeteksesta ja myöhemmin eturauhassyövästä, johon hän kuolikin.[1]

Khanyile oli kahdesti naimisissa ja hänellä oli seitsemän lasta.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Obituaries: Jabu Khanyile The Independent
  2. a b Obituary: Jabu Khanyile The Guardian