Jaavanpallerosade

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jaavanpallerosade
Bischof javan 130116-0497 blt.JPG
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malpighiales
Heimo: Laipikkakasvit Phyllanthaceae
Suku: Pallerosateet Bischofia
Laji: javanica
Kaksiosainen nimi

Bischofia javanica
Blume

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Jaavanpallerosade Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Jaavanpallerosade Commonsissa

Jaavanpallerosade (Bischofia javanica) on laipikkakasvien (Phyllanthaceae) heimoon, pallerosateiden (Bischofia) sukuun kuuluva kasvilaji.

Jaavanpallerosade voi kasvaa 12–50 metriä korkeaksi puuksi. Sen runko voi kasvaa läpimitaltaan 150 cm paksuksi. Latvus on tavallisesti tiivis ja ulkomuodoltaan pyöreä. Jaavanpallerosade on nopeakasvuinen ja tavallisesti kausivihanta.

Jaavanpallerosade kasvaa erilaisissa metsissä, kuten kuivissa kausivihantien puiden metsissä, monsuunimetsissä sekä tiikkimetsissä. Toisinaan se kasvaa myös avoimemmilla alueilla, kuten savannimaisessa ympäristössä, erityisesti jokien varsilla ja jokilaaksoissa. Luonnossa jaavanpallerosadetta tavataan itäisessä ja kaakkoisessa Aasiassa sekä Australiassa ja Oseaniassa. Lajia tavataan Intiasta ja Kiinasta itään ja etelään sekä Filippiineillä, Malaijien saaristossa, Uudessa-Guineassa, Australiassa ja eteläisen Tyynenmeren saarilla.

Jaavanpallerosadetta on kerätty luonnosta paikalliseen käyttöön etenkin puutavaraksi. Lajia on myös kasvatettu plantaaseilla ja käytetty uudelleenmetsittämisprojekteissa. Tropiikissa jaavanpallerosadetta on myös istutettu koristepuuksi. Koristepuuna se kasvaa pääasiassa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, joilla on erillinen kuivakausi. Se menestyy merenpinnan tasosta aina 1800 metrin korkeuteen asti.

Jaavanpallerosateen nuoret, pehmeät lehdet sekä hedelmät ja siemenet ovat syötäviä. Lehtiä voi syödä raakana tai keitettynä ja niitä on käytetty muun muassa salaateissa. Lajin tuoretta kaarnaa on käytetty vatsakipujen lievitykseen. Myös lajin lehtiä ja nuoria versoja on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Barstow, M.: Bischofia javanica IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-2. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.9.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]