Jānis Balodis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jānis Balodis
Jānis Balodis vuonna 1938.
Jānis Balodis vuonna 1938.
Henkilötiedot
Syntynyt 20. helmikuuta 1881
Trikāta
Kuollut 8. elokuuta 1965
Saulkrasti
Sotilashenkilö
Taistelut ja sodat Venäjän–Japanin sota
Ensimmäinen maailmansota
Latvian vapaussota
Sotilasarvo kenraali

Jānis Balodis (20. helmikuuta 18818. elokuuta 1965) oli latvialainen kenraali ja poliitikko. Balodis komensi latvialaisia joukkoja Latvian vapaussodan aikana ja myöhemmin hän toimi maansa varapresidenttinä ja puolustusministerinä. NKVD pidätytti hänet Neuvostoliiton miehitettyä Latvian vuonna 1940. Balodis vietti vuosia vankeudessa, mutta sai lopulta palata Latviaan, jossa hän kuoli vuonna 1965.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jānis Balodis syntyi Trikātassa 20. helmikuuta 1881. Hän liittyi Venäjän armeijaan vuonna 1898 ja vuonna 1902 hän valmistui Vilnan sotilasakatemia. Vuosina 1904–1905 Balodis oli mukana Venäjän–Japanin sodassa tullen palkituksi palveluksestaan.[1]

Sittemmin Balodis osallistui ensimmäiseen maailmansotaan. Balodis haavoittui Itä-Preussissa käytyjen taistelujen aikana ja hän jäi saksalaisten vangiksi. Balodis pääsi palaamaan Latviaan marraskuussa 1918 ja kotimaassaan hän liittyi uuteen Latvian armeijaan kapteenina ja otti osaa Latvian vapaussotaan. Balodis nousi nopeasti sotilasurallaan ensin pataljoonan, sitten prikaatin ja lopulta divisioonan komentajaksi. Oskars Kalpaksin kuoltua maaliskuussa Balodisista tuli tuolloin bolševikkeja, Venäjän valkoisia joukkoja ja saksalaisia vastaan taistelleiden latvialaisten joukkojen komentaja. 16. lokakuuta 1919 hänestä tuli koko Latvian armeijan komentaja. 30. joulukuuta 1919 Balodis solmi yhteistyösopimuksen Puolan kanssa ja tammikuussa 1920 hän komensi latvialaisia joukkoja Edward Rydz-Šmigłyn komentamien puolalaisten kanssa Latgallian vapautuksen aikana. Samassa kuussa hän yleni sotilasarvoltaan kenraaliksi.[1]

Balodis jäi reserviin heinäkuussa 1921 ja vuonna 1925 hänestä tuli kansanedustaja Kārlis Ulmanisin johtamassa hallituksessa. Vuonna 1931 Balodisista tuli Latvian puolustusministeri ja hän osallistui 16. toukokuuta 1934 Ulmanisin järjestämään vallankaappaukseen. Vallankaappaajien mukaan maata uhkasi välitön kaaos ja sisällissota ärrivasemmiston ja äärioikeiston toiminnan takia. Kaappauksen toteuttivat Ulmanisin puolueen puolisotilaallinen järjestö Aizsargs ja Balodisin roolina vallankaapauksen tukena oli kenraali Martins Penikisin johtaman Latvian armeijan neutralisointi. Onnistuneen vallankaapapuksen jälkeen vuonna 1936 Balodisista tuli Latvian varapresidentti ja puolustusministeri.[1]

Neuvostoliiton joukot miehittivät Latvian heinäkuussa 1940. NKVD pidätytti Balodisin ja hän vietti useita vuosia vankiloissa ja vankileireillä. Lopulta hän sai kuitenkin palata Latviaan. Balodis kuoli Saulkrastissa 8. elokuuta 1965.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Wojciech Roszkowski ja Jan Kofman: Biographical Dictionary of Central and Eastern Europe in the Twentieth Century, s. 53-54. M.E.Sharpe, 2008. ISBN 978-0-7656-1027-0. (englanniksi)