Koordinaatit: 50°55′N, 6°21′E

Jülich

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jülich
vaakuna
vaakuna

Jülich

Koordinaatit: 50°55′N, 6°21′E

Valtio Saksa
Osavaltio Nordrhein-Westfalen
Piirikunta Düren
Hallinto
 – Pormestari Heinrich Stommel
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 90,4 km²
Korkeus 83 m m
Väkiluku 32 632 (31,12,2018)
 – Tiheys 360 as./km²









Jülich on kaupunki Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa, läntisessä Saksassa. Se sijaitsee Rur-joen varrella Dürenin piirissä. Vuoden 2018 lopussa Jülichin asukasluku oli 32 632. Sen pinta-ala on 90,4 neliökilometriä ja asukastiheys 360 as./km².

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset maininnat Jülichista ovat roomalaisajoilta nimellä Juliacum, jolloin se oli Rurin laakson halki kulkevan tien varressa. Frankkilaisvaltakunnan aikana siitä tuli paikallisesti merkittävä keskus ja kreivikunta, sekä myöhemmin keskiajalla herttuakunta.

Kun herttuallinen suku sammui v. 1609, seurasi perimyssota. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana Ambrogio Spinola kaappasi Jülichin 1622 viisikuukautisen piirityksen jälkeen, ja siitä tuli osa espanjalaista tietä. Kaupungin hallinta siirtyi myöhemmin Pfalz-Neuburgin herttuakunnalle, sitten Pfalzin vaaliruhtinaskunnalle (1685) ja Baijerille (1777). Vuosina 1794-1814 Jülich kuului Ranskalle Juliersin nimellä. 1815 jälkeen kaupunki siirtyi Preussin hallintaan.

Toisessa maailmansodassa 16.11.1944 liittoutuneiden pommitus tuhosi Jülichin lähes kokonaan, koska kaupunkia pidettiin esteenä Reininmaan miehittämiselle. Kaupungissa käytiin ankaria taisteluita kunnes liittoutuneet onnistuivat ylittämään Rurin 23.2.1945.

Sodan jälkeen Jülich tuli osaksi uutta Nordrhein-Westfalenin osavaltiota. Kaupungin keskusta jälleenrakennettiin 1949-56 vanhan renessanssiasemakaavan mukaan.

Nykyään Jülich tunnetaan kaupungissa sijaitsevasta tutkimuskeskuksesta, Forschungszentrum Jülich (per. 1956) sekä Aachenin ammattikorkeakoulun sivukampuksesta. Tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat noitatornina tunnettu vanha kaupunginportti, joka on jäänne keskiaikaisista linnotteista, sekä Napoleonin sotien aikainen linnoitettu sillanpääasema ja renessanssilinnoitteet.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]