Jättigepardi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jättigepardi
Acinonyx pardinensis 1.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Alalahko: Feliformia
Heimo: Kissaeläimet Felidae
Alaheimo: Kissat Felinae
Suku: Gepardit Acionyx
Laji: pardinensis
Kaksiosainen nimi

Acinonyx pardinensis
Brookes, 1828

Alalajit
  • A.‭ ‬p.‭ ‬aicha
  • A.‭ ‬p.‭ ‬arvernesis
  • A.‭ ‬p.pardinensis
  • A.‭ ‬p.pleistocaenicus
  • A.‭ ‬p. intermedius‭
  • A.‭ ‬p.‭ ‬linxiaensis
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Jättigepardi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Jättigepardi Commonsissa

Jättigepardi (Acinonyx pardinensis) on sukupuuttoon kuollut gepardin suurikokoisempi sukulainen.

Ulkonäkö ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jättigepardi luultavasti muistutti gepardia, mutta se oli sitä paljon suurempi. Nykyisen gepardin hartiakorkeus vaihtelee yleensä 70–90 senttimetrin välillä ja ruumiin pituus 110–140 senttimetrin välillä (josta 60–84 senttimetriä häntää). Jättigepardi oli yhtä korkea kuin suuri nykyinen gepardi, mutta sen ruumis oli jopa noin 200 senttimetriä ja häntä noin 140 senttimetriä pitkä. Se näytti sivulta katsottuna venytetyltä gepardilta. Painoa sillä oli 120–150 kiloa, yhtä paljon kuin täysikasvuisella leijonanaaraalla, ja se pystyi luultavasti kaatamaan suurempia saaliita kuin nykyinen gepardi. Jättigepardi oli sopeutunut juoksemaan kuten nykyinen gepardi, mutta joidenkin mielestä se ei kokonsa vuoksi pystynyt juoksemaan yhtä kovaa kuin nykyinen gepardi. Toiset ovat ehdottaneet, että sillä oli pidemmät jalat ja suurempi sydän sekä keuhkot, ja arvioivat sen päässeen jopa kovempaa kuin tavallinen gepardi – jopa 115 km/h.

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jättigepardin levinneisyys Euroopassa.

Jättigepardi eli Euroopassa ja Aasiassa sekä Afrikassa plioseeni- ja pleistoseenikausilla ja sen levinneisyysalue ulottui lännessä Saksasta ja Ranskasta idässä Intiaan ja Kiinan asti. Pohjoisimmat jäänteet ovat Saksasta ja eteläisimmät Etelä-Afrikasta. Jäänteitä on myös löydetty Itävalloista, Italiasta, Keniasta, Marokosta, Venäjältä, Espanjasta, Tadžikistanista sekä Tansaniasta.

Jättigepardi kuoli sukupuuttoon viime jääkaudella. Sillä saattoi olla pidempi ja paksumpi turkki sekä vaaleampi väri kuin gepardilla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]