Järvi-Suomen kehätie
| Järvi-Suomen kehätie | |
|---|---|
 Järvi-Suomen kehätien reitti on merkitty karttaan sinisellä. |
|
| Maa | Suomi |
| Tieluokka | Matkailutie |
| Omistaja | Suomen valtio |
| Pituus | 1 260 km |
| Reitti | Kouvola, Lahti, Tampere, Ylöjärvi, Parkano, Kurikka, Seinäjoki, Lapua, Kauhava, Kaustinen, Sievi, Nivala, Kajaani, Sotkamo, Nurmes, Kontiolahti, Joensuu, Kesälahti, Parikkala, Imatra, Lappeenranta |
Järvi-Suomen kehätie on matkailureitti, joka muodostuu useista Suomen valta- ja kantateistä, ympäröiden suurimman osan Järvi-Suomen alueesta. Sen halkaisija on noin 360 kilometriä ja ympärysmitta maantien reittiä pitkin noin 1 260 kilometriä. Koko matkan läpikulkeminen kestää arviolta noin 15 tuntia. Kehätien keskipiste sijaitsee suurin piirtein kehän sisäpuolelle jäävien suurkaupunkien, Jyväskylän ja Kuopion, välissä sijaitsevalla Hankasalmen Pirttimäellä.[1][2]
Virallisesti Järvi-Suomen kehätie ei ole linjattu tarkoituksella kehätieksi, vaan sen reitti on syntynyt merkittävältä osin esihistoriallisen sattuman myötä, sillä suurin osa nykyisestä reitistä on rakennettu Salpausselkien määrittämää luonnonmaantieteellistä kaarta myöten.[3]
Reitti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi-Suomen kehätien koko reitti Kouvolasta myötäpäivään kulkee ensin valtatietä 12 Lahden ohi ja Kangasalan järvimaisemien läpi Tampereelle. Siellä tie sukeltaa Tampereen rantatunneliin, minkä jälkeen Näsijärven järvimaisemien läpi kuljettua Tampereen Lielahdessa valtatie 12 kääntyy länteen, mutta kehätie itse jatkaa Ylöjärvelle lyhyesti kantatien 65 reittiä vajaat kymmenen kilometriä. Tämä pätkä on lyhin yksittäisen tiennumeron mukainen osuus kehätiellä. Ylöjärveltä pohjoiseen kehätien linjana on valtatie 3 aina Kurikan Jalasjärvelle, missä kehätie erkanee kolmostiestä pohjoista kohti valtatien 19 mukana. Sitten valtatie 19 ohittaa Seinäjoen. Lapuan ja Kauhavan välillä Järvi-Suomen kehätie kääntyy kohti koillista kantatielle 63. Kehätie jatkuu Sieviin asti.[1]
Sievissä lähtee käännös itään Kajaania kohti. Sinne kehätie kulkee valtatietä 28 myöten suunnilleen länsi-itä-suunnassa reitin käytyä lyhyen matkan valtatie 5:lla ennen Kajaania. Kajaanin jälkeen linjaksi tulee valtatie 6:n kaarimainen muoto aina lähtöpisteeseen eli Kouvolaan asti. Väli Kajaani–Joensuu–Kouvola on samalla ylivoimaisesti pisin yhtä tienumeroa seuraava osuus Järvi-Suomen kehätiellä. Valtatie 6:n osuudella näkyy niin Pielisen, Pyhäselän kuin Saimaan pääaltaan järvimaisemia. Etelä-Karjalan pohjoisosissa Parikkalassa Järvi-Suomen kehätie käväisee vajaan 700 metrin etäisyydellä Venäjän rajasta,[2] kun tie ylittää siltaa myöten Simpelejärven Joukionsalmen. Venäjän rajan vastainen rajavyöhyke on noin 70–80 metrin päässä tiestä. Kouvolan keskustan länsipuolella pian Kymijoen sillan jälkeen valtatie 6 kääntyy kohti Helsinkiä, mutta Järvi-Suomen kehätie kaartuu valtatielle 12 kohti Lahtea, jonne kulkiessa on saavutettu alkuperäinen lähtöpiste.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Kangasniemi, Tuomas: Suomessa on jättimäinen kehätie, jota monet eivät tunne Iltalehti. 6.7.2025. Viitattu 12.7.2025.
- 1 2 Kangasniemi, Tuomas: Oletko huomannut kartasta Suomen suurinta kehätietä? Jättimäiset 1 260 km – Käy 700 m päässä Venäjän rajalta, keskipisteenä korpikylä alle 5 000 asukkaan kunnassa Tekniikka & Talous. 24.1.2024. Viitattu 12.7.2025.
- ↑ Lepistö, Matti: TE: Harva tietää Suomea kiertävän 1260 kilometrin kehätien Verkkouutiset. 25.1.2024. Viitattu 12.7.2025.